tag:blogger.com,1999:blog-5683486163747870687.post4457699823509442887..comments2023-05-16T13:37:24.078+03:00Comments on Turkkilaista tuumintaa: Lotta Roti: Akatemian hetteiköistäMatias Turkkilahttp://www.blogger.com/profile/15196032388868152841noreply@blogger.comBlogger10125tag:blogger.com,1999:blog-5683486163747870687.post-27847232607049774662008-02-11T03:11:00.000+02:002008-02-11T03:11:00.000+02:00"Mutta silti. Vaikka on tapana automaattisesti hei..."Mutta silti. Vaikka on tapana automaattisesti heittää roskikseen kaikki, mihin lätkäistään "näennäis"-leima, niin jatketaan ajatusrataa hieman pidemmälle. Jos oppiaine on monikulttuurisuus, niin kyseessähän on mitä parhain näytekappale human-made-oppiaineeseen, ja vieläpä täysin mentaaliseen sellaiseen. Jos näin on, niin eikö ole silloin oikein ja kohtuullista, että sisältä on mutua? On toki eri asia, onko sisältö yhden ihmisen tuottamaa mutua vaiko jotain muuta."<BR/><BR/>Ongelma on, että tämä(kin) kirja esittää jatkuvasti mitenkään perustelemattomia tosiasiaväitteitä. Monikultturismia olisi aivan mahdollista tutkia filosofisesti, ajatusrakennelmana, eikä minulla sitä vastaan mitään olisikaan. Tällainen, jossa se kuitenkin jatkuvasti ottaa kantaa empiiriseen maailmaan perustelematta ja suljettuna kritiikiltä, on epätieteellistä.<BR/><BR/>"Toisaalta, mitä on faktatieto? Mitä on mututieto? Onko tutkittu tieto faktatietoa?"<BR/><BR/>Tieteenfilosofisten periaatteiden avullahan yritämme päästä mahdollisimman lähelle oikeaa tietoa, joka on riippumaton tarkkailijasta ja tulkinnasta. Tämä on samanlainen kysymys kuin journalistin objektiivisuus. Täydellinen objektiivisuus on mahdotonta - mutta se ei ole mikään syy olla pyrkimättä objektiivisuuteen ja pitämättä sitä ihanteena. On iso ero siinä, tekeekö huolellisen ja metodisesti moitteettoman empiirisen tutkimuksen (tai konstruoi hyvin perustellun, kritiikille avoimen teorian tai argumentin) ja siinä, että keksii itse hienon nelikentän ja väittää sen kuvaavan todellisuutta ilman sen kummempia perusteluja.<BR/><BR/>"Valitettavasti täytyy omalta osaltani todeta (ja tämä on sitten todella henkilökohtainen mielipide, jonka perustelut eivät mahdu yhteen postaukseen), että monikulttuurisuus näyttää olevan harvinaislaatuisen tarkoitushakuinen ja monin osin valheellinen ideologia. Tällä en halua erityisesti leimata ideologian kannattajia, koska he eivät ideologian ja reaalimaailman välistä ristiriitaa välttämättä tiedosta. Ideologinen uskohan (jumaluskojen ohella) on ihmisille kehittynyt - jotta voisi hyväksyä ajattelunsa perusteeksi mahdottoman kautta järjettömän."<BR/><BR/>Kannattajissa on kyllä ihan oikeita oman edun pyytäjiä, valehtelijoita ja harhaanjohtajiakin.Lotta Rotihttps://www.blogger.com/profile/07273768570203333930noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5683486163747870687.post-84511278379514812402008-02-10T23:19:00.000+02:002008-02-10T23:19:00.000+02:00Lotta ja VasaraVasara (ja miksei kaikki muutkin), ...Lotta ja VasaraVasara (ja miksei kaikki muutkin), tätä asiaa on vähän hankalaa lähteä purkamaan. On tietenkin totta, että on käsittämättömän ärsyttävää lukea Ideology-fontilla kirjoitettua oppikirjaa, etenkin, jos kirjan perusprinsiipit ovat omien ajatusrakenteiden kanssa täydellisessä ristiriidassa. <BR/><BR/>Opiskele näennäistiedettä, niin saat eteesi näennäismateriaalia jota näennäistentittyäsi saat näennäisarvosanoja. <BR/><BR/>Mutta silti. Vaikka on tapana automaattisesti heittää roskikseen kaikki, mihin lätkäistään "näennäis"-leima, niin jatketaan ajatusrataa hieman pidemmälle. Jos oppiaine on monikulttuurisuus, niin kyseessähän on mitä parhain näytekappale human-made-oppiaineeseen, ja vieläpä täysin mentaaliseen sellaiseen. Jos näin on, niin eikö ole silloin oikein ja kohtuullista, että sisältä on mutua? On toki eri asia, onko sisältö yhden ihmisen tuottamaa mutua vaiko jotain muuta. <BR/><BR/>Toisaalta, mitä on faktatieto? Mitä on mututieto? Onko tutkittu tieto faktatietoa? Entä onko tutkimus, jossa on tutkittu tuhannen ja yhden peruspertin ja -pirkon mututietoa, faktaa? Ei ole ja on. <BR/><BR/>Ei ole, koska tilastotieteellisin menetelmin analysoitu massamutu on edelleen pelkkää mutua. <BR/><BR/>Toisaalta on, koska kuten uskonnoissa, uskomuksien vaikutukset reaalimaailmaan eivät riipu siitä, onko uskon perusta oikeasti totta vaan siitä, uskovatko ihmiset niihin uskon peruspilareihin ja toimivatko he niiden mukaisesti. <BR/><BR/>En muista, missä kaikissa lastenelokuvissa on tämä teema: "Jos uskot johonkin oikein kovasti, siitä tulee totta." Todennäköisesti aika monessa. Näin todella käy, mutta eri tavalla kuin luulisi. Siitä, mitä toivotaan, ei tule totta. Uskosta itsestään tulee totta. Ja se on uskojan kannalta sama asia kuin alunperin haluttu tavoite. <BR/><BR/>Ehkä monikulttuuriopinnoissakin on kyse samasta asiasta. Ei sillä ole väliä, onko monikulttuurisuus järkevää, toimivaa, hyödyllistä vaiko jotain muuta. Tämä on makroluokan ongelma, ja täysin irrallaan siitä, miten mukavasti tai epämukavavasti yksittäinen toimija voi monikulttuurisuuden peuhamaassa temmeltää. <BR/><BR/>Valitettavasti täytyy omalta osaltani todeta (ja tämä on sitten todella henkilökohtainen mielipide, jonka perustelut eivät mahdu yhteen postaukseen), että monikulttuurisuus näyttää olevan harvinaislaatuisen tarkoitushakuinen ja monin osin valheellinen ideologia. Tällä en halua erityisesti leimata ideologian kannattajia, koska he eivät ideologian ja reaalimaailman välistä ristiriitaa välttämättä tiedosta. Ideologinen uskohan (jumaluskojen ohella) on ihmisille kehittynyt - jotta voisi hyväksyä ajattelunsa perusteeksi mahdottoman kautta järjettömän. <BR/><BR/>Riikalle vielä: ehkä tämä Lotta nyt ei ole aivan tyypillinen opiskelijan"taimi". Vai onko kovinkin tyypillistä, että opiskelija aloittaa tiettyyn aihealueeseen tutustumisen, vittuuntuu, kirjoittaa pitkän kritiikin ja sitten vielä harkitsee kanssakäymistä rehtorin kanssa? <BR/><BR/>Sanoisinpa, että tässä meillä on käsissämme out-of-the-box ajattelua parhaimmillaan. :)Matias Turkkilahttps://www.blogger.com/profile/15196032388868152841noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5683486163747870687.post-25526642550001800782008-02-10T20:39:00.000+02:002008-02-10T20:39:00.000+02:00Luin juuri tenttikirjan, jossa otettiin kantaa yht...Luin juuri tenttikirjan, jossa otettiin kantaa yhteiskunnalliseen asiaan (kysymyksessä oli kansalaisjournalismi, Yhdysvalloissa akateemikkojen aloitteesta syntynyt journalistinen filosofia, jonka tarkoitus oli virvoittaa demokratiaa, edistää osallistuvaa kansalaisuutta ja haastaa lehdistö palvelemaan tätä kehitystä). Kuitenkin se soveltui mielestäni yliopistossa luettavaksi, toisin kuin tuo tässä kirjoituksessa kommentoimani puoliuskonnollinen teos.<BR/><BR/>Miksi? Kirjoittajat esittivät *perusteluja* mielipiteilleen, ja osoittavat selkeästi, milloin kysymys on mielipiteestä, milloin tutkitusta faktasta ja milloin oletuksesta tai toivomuksesta. He argumentoivat puolesta ja vastaan, käsittelevät kiihkottomasti niiden näkemyksiä, jotka ovat heidän kanssaan eri mieltä ja yleensäkin pidättäytyvät moraalisen oikeaoppisuutensa julistamisesta. Tuossa Ethnic minorities-kirjassa ja vastaavissa esitetään aivan pokkana tosiasioina pelkkiä itse konstruoituja uskomuksia tai käsiterakennelmia eikä perustella väitteitä mitenkään muuten kuin korkeintaan moraalisesti ("eri mieltä olevat ovat väärässä, koska he kannattavat rasismia toisin kuin me. Ai miten niin kannattavat rasismia? Koska me sanomme niin! Ja jos haluat lisätodisteita, olet heidän puolellaan ja siis rasismin kannattaja!") Minusta tuollainen ohjelmajulistus ei kuuluisi yliopistoon. Samoin tosiasiaväitteiden pitäisi perustua johonkin verifioitavaan, perusteltuun tai tutkittuun aineistoon eikä itse keksityn käsitehäkkyrän ymppäämiseen sopivasti valikoituihin faktoihin. Edelleen metodien pitäisi olla avoimia tieteenfilosofiselle kritiikille. Olen vähän ajatellut kirjoittaa yliopiston rehtorille ja kysyä häneltä virallista selitystä sille, että yliopistossa harrastetaan tällaista. Ei yliopiston pitäisi opettaa opiskelijoille, *mitä* heidän pitää ajatella. Sen pitäisi opettaa *miten* ajatella ja miten vakuuttaa muut ajatuksistaan.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5683486163747870687.post-81425209062865554652008-02-06T19:55:00.000+02:002008-02-06T19:55:00.000+02:00Mika, nuo asiat voivat olla aikuisille selviä, mut...Mika, nuo asiat voivat olla aikuisille selviä, mutta tulevaa akateemista uraansa pohtiville abeille vähän vähemmän selviä.<BR/> <BR/>On muuten kohtalaisen kornia, että teologinen tiedekunta - jonka pitäisi opettaa uskontoa - käsittelee uskonnollista aihettaan tieteellisesti, kun taas harmillisen suuri osa humanistisen tiedekunnan instansseista käsittelee tieteellistä aihettaan uskonnollisesti.Matias Turkkilahttps://www.blogger.com/profile/15196032388868152841noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5683486163747870687.post-23619165724694339142008-02-06T09:53:00.000+02:002008-02-06T09:53:00.000+02:00Käsitys avoimesta tai vaanivasta politiikasta ylio...Käsitys avoimesta tai vaanivasta politiikasta yliopiston opetustarjonnan takana on varmasti osin oikea. Toisaalta tenttikirjoista sopiminen ja luentokurssien suunnittelu saattavat toimintoina olla hyvinkin välinpitämättömiä, oleellisista seurauksistaan huolimatta tyhjänpäiväisiä toimituksia. Lukukausittain pidetään yksi suunnittelukokous, jossa henkilökunta saa sanoa (jos jaksaa, tutkimukseltaan ehtii tms.) mielipiteensä kirjoista. Linjaprofessori saattaa pitäytyä vanhassa tai ehkä muuttaa yhden kirjan sinne tänne. Kukaan muu todennäköisesti ei ole lukenut edes ko. kirjan takakantta, joten keskustelua ei synny. Ja mitä sillä on väliäkään, ei opetus kiinnosta juuri ketään. Virkoihin kuuluva luennointipakko (useimmille se on nimenomaan työtä haittaava pakko) täytetään yhtä kepeästi: mistä nyt kukin haluaa puhua, puhukoon. Ei ole takuuta eikä palautusoikeutta. Erikseen ovat tietysti yleensä massaluentoina suoritettavat professorien pitämät johdannot. Valtsikassa nämä tuntuvat rakenteeltaan muuttuvan ainoastaan, jos professori muuttuu.<BR/><BR/>Ja sitten kuulijakunta, siis opiskelijat. On erittäin harvinaista, että studentit kommentoivat, kritisoivat tai edes vaativat keskustelua saamansa opetuksen tai lukemiensa kirjojen suhteen. Valtiomme periaatteet tehdä kaikista maistereita ja melkein kaikista tohtoreita ovat väistämättä vaikuttaneet myös opiskelijamassan rakenteeseen. Miten opiskelija, jonka kyvyt/kiinnostukset/intressit kohtaavat vain harvoin mitään muuta kuin maisteriputken pehmeitä seiniä, voisi nousta lukemiensa kirjojen yläpuolelle. <BR/><BR/>Gradua aloittava kiitettäviä tenttituloksia saanut opiskelija kysyi minulta viime viikolla, että "riittääkö gradun aineistoksi vain faktatietojen kerääminen". Faktatietojen kerääminen? Sitä se yliopisto taitaa olla.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5683486163747870687.post-59525564460730895832008-02-06T07:54:00.000+02:002008-02-06T07:54:00.000+02:00Kyllähän sen kaikki tietävät, että tietyt oppiaine...Kyllähän sen kaikki tietävät, että tietyt oppiaineet yliopistoissa ovat täysin "vasemmistolaisia". Se johtunee siitä, että viime vuosikymmeninä yhteiskunnalliset kysymykset ovat kiinnostaneet etenkin vasemmistolaisittain ajattelevia ihmisiä. Kun laitoshenkilökunta professoreita myöten vivahtaa punaiseen, se tietenkin heijastuu myös opetukseen ja oppimateriaalin valintaan. <BR/><BR/>Täysjärkistä aikuista ihmistä tuskin pystyy aivopesemään propagandalla, mutta siinä mielessä tällä on vakavat seuraukset, että monet toisinajattelevat opiskelevat hakeutuvat pois "punaisista tiedekunnista" joko karttamalla niitä jo opiskelupaikkaa valittaessa, tai lopettamalla opiskelunsa. Tämän seurauksena valmistumisvaiheessa jäljellä on vain sellaista ainesta, joka hyväksyy opetetun propagandan ja ajattelee itse samalla tavalla. Kun nämä ihmiset sitten hakeutuvat alalleen virkamiehiksi, on selvää, että jälki on sen mukaista.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5683486163747870687.post-45289707269749987902008-02-05T10:37:00.000+02:002008-02-05T10:37:00.000+02:00Tämä Ronald Reagan -sitaatti pätee näihin postmode...Tämä Ronald Reagan -sitaatti pätee näihin postmodernisteihin täydellisesti:<BR/><BR/>"It's not that liberals are ignorant. They just know so much that isn't so."<BR/><BR/>Neuvostoliitossa yksi pakollinen oppiaine oli Marxismi-Leninismin teoria. Vähän samanlaisesta teoriasta on tässäkin kyse.<BR/><BR/>Marxismi-Leninismissä kaikki ilmiöt yritettiin sovittaa luokkataistelun sapluunaan. Samalla tavalla nykyisessä postmodernissa diskurssissa yhteiskunnalliset ilmiöt selitetään valtasuhteiden ja niihin liittyvän syrjinnän kautta.<BR/><BR/>Ei ole väärin, jos on sitä mieltä, että postmoderni maailmankuva on hyvä. On sen sijaan väärin yrittää pakkosyöttää sitä ihmisille ainoana oikeana totuutena ja vaientaa kriittiset äänet.Vasarahammerhttps://www.blogger.com/profile/06078925877019901124noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5683486163747870687.post-18032339275673589212008-02-04T22:09:00.000+02:002008-02-04T22:09:00.000+02:00Standardiselitys humanismin valinnalle lienee se, ...Standardiselitys humanismin valinnalle lienee se, että humanisti osaisi kyllä halutessaan hitsata, mutta hitsari ei halutessaan osaisi humanisoida. Sitä tehdään, mihin taidot riittävät. Mitä enemmän metatasoja saa itsen ja reaalimaailman väliin, sen parempi. Alemmalle osaamisen tasolle hyytyminen merkitsisi mentaalisella ykkösvaihteella ajamista. Ei niin tehdä, täysillä pitää päästellä. <BR/><BR/>Aivan sama lienee tosin se, onko mielen syövereissä syntyneistä sykkyröistä mitään hyötyä. Ehkä on, ehkä ei. Hitsarin voi tosin olla vaikea spekuloida sillä, onko Hilbertin avaruuksissa tapahtuneista kompleksioperaatioista hyötyä vai ei. <BR/><BR/>Ruukinmatruuna lienee joskus pohtinut ihmisarvon käsitettä. Ja arvatenkin myös ihmishyödyn käsitettä. Mielenkiintoista on, voiko näitä kahta asiaa laskea (edes teekkarimatikalla) yhteen. Vaikka näin: <BR/><BR/>Ihmisen absoluuttiarvo = ihmisarvo + ihmishyöty<BR/><BR/>Ihmisarvo on - jos Kantiin ja kumppaneihin on uskominen - vakio. Ihmishyöty on tarkastelijasta riippuva skalaariarvo, välillä miinusääretön-ääretön. <BR/><BR/>Asetetaankin kysymys: kuinka pahasti ihmishyödyn pitää mennä pakkaselle, jotta ihmisen absoluuttiarvo menisi myöskin pakkaselle? Esimerkkitarkasteltavaksi voi ottaa vaikka Saddamin. Hänen absoluuttiarvonsa katsottiin ilmeisesti hyvin suureksi negatiiviseksi luvuksi, koskapa kannatti nähdä niin paljon vaivaa hänen poistamisekseen kartalta maailman.Matias Turkkilahttps://www.blogger.com/profile/15196032388868152841noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5683486163747870687.post-20100490093632988662008-02-04T13:08:00.000+02:002008-02-04T13:08:00.000+02:00Juuri tästä syystä ruukinmatruuna ei pidä humanist...Juuri tästä syystä ruukinmatruuna ei pidä humanisteja yhtään minään - ja ruukinmatruuna toteaa olevansa vain paljon lukenut amis mutta ei tippaakaan sivistynyt. Hänellä on luonnontieteellinen koulutus mutta ei sivistystä.<BR/><BR/>Ruukinmatruunalle se, että ihminen osaa hitsata luokat, merkitsee arvostusskaalassa paljon enemmän kuin tohtorinhattu valtsikasta.<BR/><BR/>Miksi sivistyä kun samalla vaivalla voi hankkia ammattitaidon?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5683486163747870687.post-85570367798168310032008-02-03T19:00:00.000+02:002008-02-03T19:00:00.000+02:00Täytyy sanoa, että olen lievästi järkyttynyt, jos ...Täytyy sanoa, että olen lievästi järkyttynyt, jos tuota postmodernia sontaa opetetaan yliopistossa totuutena.<BR/><BR/>Siitä en varsinaisesti ole yllättynyt, että oppi tulee Amerikasta. Ymmärrän kyllä paremmin, miksi David Horowitz taistelee yliopistoissa tapahtuvaa poliittista indoktrinaatiota vastaan.<BR/><BR/>Suomessa ei tajuta, että Frankfurtin koulukunta on saastuttanut amerikkalaiset yliopistot vähän samalla tavalla kuin taistolaiset aikanaan mädättivät suomalaiset opinahjot.<BR/><BR/>Minusta tuo kuulostaa yhtä tieteelliseltä kuin skientologia sillä erotuksella, että skientologia on uskontoa ja bisnestä eikä sillä ole tieteen statusta.Vasarahammerhttps://www.blogger.com/profile/06078925877019901124noreply@blogger.com