Ei ole helppoa sanoa, mistä ihmisten arvomaailma ja moraali on peräisin. Keksitkö sinä omalta kohdaltasi vastausta? Sivun oikeassa laidassa kysely. Jos valmiit vaihtoehdot eivät tyydytä, kerro omasi.Kuva: moralsandethics
sunnuntai 28. syyskuuta 2008
Arvomaailma ja moraali - mistä ne tulevat
Ei ole helppoa sanoa, mistä ihmisten arvomaailma ja moraali on peräisin. Keksitkö sinä omalta kohdaltasi vastausta? Sivun oikeassa laidassa kysely. Jos valmiit vaihtoehdot eivät tyydytä, kerro omasi.Kuva: moralsandethics
tiistai 23. syyskuuta 2008
Euroopan vaarallisin maa
Kylläpäs toissapäiväinen Psycho dad -vitsini happani oikein pahemman kerran. Eipä puuttunut kuin se, että olisin kirjoittanut dad:n ja mam:n lisäksi Psycho Boy:sta.
Toissapäivänä nauroin. En naura enää. Kukaan ei naura enää.
Pääministeri Matti Vanhanen pohtii oman nauramattomuudensa lomassa seuraavia: "Pelkät ikärajan tiukennukset eivät välttämättä riitä. Nyt on syytä pohtia, voidaanko käsiaseita ylipäätään antaa yksityisille ihmisille."
Tällainen tuntuisi varsin jyrkältä toimenpiteeltä, mutta kannattaa huomata, mitä 61 miljoonan asukkaan Isossa Britanniassa tapahtui vuonna 1996. Silloin Thomas Hamilton -niminen mies käveli sisään Dunbladen kouluun ja tappoi seitsemäntoista ihmistä, lähinnä pikkulapsia. Tapauksen jälkimainingeissa maan yksityisten ihmisten omistamat käsiaseet kiellettiin ja takavarikoitiin.
Viiden miljoonan asukkaan Suomessa on nyt vuoden sisällä, kahdessa erillisessä tapauksessa, murhattu saman verran ihmisiä kuin Ison Britannian lainsäädännön muuttaneessa tapauksessa. Jos suhteutetaan nämä asiat väkilukuun, Isoon Britanniaan verrattuna Suomen "School Shooting":eissa on nyt päässyt hengestään kaksitoistakertainen määrä ihmisiä.
Jos olisin ollut jo ennestään kallellaan käsiasteiden kieltämistä vastaan, ei nykyisessä tilanteessa olisi kovin vaikeaa keksiä argumentteja käsiaseiden täyskieltoa vastaan. En kuitenkaan itse lähde tälle tielle. Vaikka aseet olivat Dunbladen, Jokelan ja nyt Kauhajoen tapauksissa mahdollistava tekijä, ne eivät kuitenkaan olleen tilanteiden varsinainen syy.
Saamme epäilemättä kuulla ja lukea lähipäivinä monelta taholta, mikä tai mitkä kyseiset syyt olivat. Koska tapauksen tutkinta on vasta aivan alussa, lienee järkevää pidättäytyä enemmiltä arvailuilta ja jäädä odottavalle kannalle.
Ehkä pääministeri Vanhasenkin olisi syytä tehdä näin. Lääke kun yleensä on tapana määrätä vasta diagnoosin jälkeen. Ei sitä ennen.
Jos tähän ei katsota olevan aihetta, vaan kielletään sokkona se, mikä tuntuu vaarallisimmalta, ja mikä on helpointa kieltää, niin ehkä olisi lainsäädännöllisin keinoin syytä kieltää yksi erityisen vaarallinen, tunnetusti terveyttä ja henkeä uhkaava asia. Nimittäin Suomessa asuminen.
Toissapäivänä nauroin. En naura enää. Kukaan ei naura enää.
Pääministeri Matti Vanhanen pohtii oman nauramattomuudensa lomassa seuraavia: "Pelkät ikärajan tiukennukset eivät välttämättä riitä. Nyt on syytä pohtia, voidaanko käsiaseita ylipäätään antaa yksityisille ihmisille."
Tällainen tuntuisi varsin jyrkältä toimenpiteeltä, mutta kannattaa huomata, mitä 61 miljoonan asukkaan Isossa Britanniassa tapahtui vuonna 1996. Silloin Thomas Hamilton -niminen mies käveli sisään Dunbladen kouluun ja tappoi seitsemäntoista ihmistä, lähinnä pikkulapsia. Tapauksen jälkimainingeissa maan yksityisten ihmisten omistamat käsiaseet kiellettiin ja takavarikoitiin.
Viiden miljoonan asukkaan Suomessa on nyt vuoden sisällä, kahdessa erillisessä tapauksessa, murhattu saman verran ihmisiä kuin Ison Britannian lainsäädännön muuttaneessa tapauksessa. Jos suhteutetaan nämä asiat väkilukuun, Isoon Britanniaan verrattuna Suomen "School Shooting":eissa on nyt päässyt hengestään kaksitoistakertainen määrä ihmisiä.
Jos olisin ollut jo ennestään kallellaan käsiasteiden kieltämistä vastaan, ei nykyisessä tilanteessa olisi kovin vaikeaa keksiä argumentteja käsiaseiden täyskieltoa vastaan. En kuitenkaan itse lähde tälle tielle. Vaikka aseet olivat Dunbladen, Jokelan ja nyt Kauhajoen tapauksissa mahdollistava tekijä, ne eivät kuitenkaan olleen tilanteiden varsinainen syy.
Saamme epäilemättä kuulla ja lukea lähipäivinä monelta taholta, mikä tai mitkä kyseiset syyt olivat. Koska tapauksen tutkinta on vasta aivan alussa, lienee järkevää pidättäytyä enemmiltä arvailuilta ja jäädä odottavalle kannalle.
Ehkä pääministeri Vanhasenkin olisi syytä tehdä näin. Lääke kun yleensä on tapana määrätä vasta diagnoosin jälkeen. Ei sitä ennen.
Jos tähän ei katsota olevan aihetta, vaan kielletään sokkona se, mikä tuntuu vaarallisimmalta, ja mikä on helpointa kieltää, niin ehkä olisi lainsäädännöllisin keinoin syytä kieltää yksi erityisen vaarallinen, tunnetusti terveyttä ja henkeä uhkaava asia. Nimittäin Suomessa asuminen.
sunnuntai 21. syyskuuta 2008
Uuden ajan roolimalli: Psycho dad
Ruuvailin äsken kenkätelinettä paikoilleen. Vaipattomuutta opetteleva Poika Kaksivuotias mennä porhaltaa teräviä työkaluja pursuavan työmaan ympärillä, sivuilla ja sen päällä. Välillä pissaa viereiselle matolle ja jatkaa sitten tuhon tuottamista muualla. Viereen kannettu Tyttö Puolivuotias kirkuu huvikseen niin kovaa, että ääni tulee kuppisuojaimista läpi. Pinna kiristyy, ruuvivääntimen akku hyytyy, silmissä mustenee. Lempeän perheenisän selkäydin alkaa nostattaa mieleen suuttumuksen mustaa magmaa, ensin hitaasti, sitten koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Ja kun mitta on kohta täynnä, aivoon tulvahtaa atavistinen hyöky, jolla ei ole verbaalista vastinetta. Ehkä syvällä kurkkuäänellä rähisty "prrrkkkkkkele" on samaa fiilistä lähinnä.Oletko kokenut samaa? Jos et, hanki toki lapsia.
Kiukunpuuskat menevät toki ohi yhtä nopeasti kuin ne syntyvätkin, ja täytyy reiluuden vuoksi todeta, että muksuista on huikeasti enemmän hupia kuin kurjuutta. Tällä kertaa laantuminen oli erityisen nopeaa, koskapa hetkellä synkimmällä muistin Wanhoilta Ajoilta hauskan rallatuksen, jota perheensä kurmottama Al Bundy aikoinaan hoilotti. Laulun nimi oli kuvitteellisen Psycho Daddy -tvsarjan tunnusmelodia, joka meni osapuilleen näin:
Who's that riding into the sun?
Who's the man with the itchy gun?
Who's the man who kills for fun?
Psycho Dad
Pätkä löytyy tietysti netistä, ja on vielä paljon hupaisampi Al:n laulamana kuin tähän kirjoitettuna. Joten te kaikki jälkikasvunne, anoppienne, siippojenne tahi muiden mielenmustuttajien ahdistuneeksi saamat perheenisukit, tässä reseptivapaata mielialaburanaa:
Youtube: Al Bundy - Psycho Dad
[EDIT] En malttanut olla tekemättä suomalaista sovitusta tuohon hassuun hyräelmään. Tällainen tuli:
Ken auringonlaskuun ratsastaa?
Kenen päässä kohta napsahtaa?
Kellä liipasinsormi on herkässä?
- Psyko-isällä
tiistai 9. syyskuuta 2008
HS: Ministeriltä pääsi lausunto
Lähetin pari päivää sitten Iltalehteen, Iltasanomiin, Kalevaan ja HS:n poliittiseen toimitukseen uutisvinkin. Vinkki sisälsi tämän tekstin. HS aktivoitui ensimmäisenä:
NÄKÖKULMA / Ministeriltä pääsi lausunto
Kirjoittaja: Pekka Vuoristo
Julkaistu: Helsingin sanomat, 9.9.2008
Monikaan ei tainnut panna merkille, mitä työministeri Tarja Cronberg (vihr) viime tiistaina pidetyssä seminaarissa sanoi yritysten henkilöstön monimuotoisuudesta.
Jokunen valpas Helsingin Sanomien lukija kuitenkin löysi tekstin työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta. Kiitos vinkeistä, ministeriltä päässyt lausunto ansaitsee tulla lainatuksi vaikka vähän myöhässäkin.
"Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle", ministeri sanoi. Jos töissä on erilaisia ihmisiä, se houkuttaa myös erilaisia asiakkaita ja yritys osaa myös tehdä tuotteita erilaisiin tarpeisiin, hän perusteli.
Ministeri jatkoi: "Yrityksen olisi hyvä tietää, että sen työyhteisö on riittävän monimuotoinen. Sen tulisi tarkastaa puolivuosittain, että palkkalistalta löytyy eri sukupuolia, eri ikäryhmiä, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja."
Anteeksi kuinka?
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä sanoo näin: "Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta."
Jos työntekijöitä on niin paljon, että yritys laatii heistä tiedoston, sitä tehtäessä on noudatettava henkilötietolakia. Siinä nimenomaan kielletään käsittelemästä tietoja, jotka kuvaavat esimerkiksi rotua tai etnistä alkuperää, yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta, sairautta tai vammaisuutta sekä sukupuolista suuntautumista.
Epäilemättä ministeri tarkoitti sammakollaan edistää suvaitsevaisuutta työelämässä. Mutta arkista työelämää vähänkin tuntevalla ministerin lausunto saa hälytyskellot soimaan, vaikka ei olisi minkäänlaista lakien tuntemusta.
PEKKA.VUORISTO@HS.FI KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN POLITIIKAN TOIMITTAJA.
NÄKÖKULMA / Ministeriltä pääsi lausunto
Kirjoittaja: Pekka Vuoristo
Julkaistu: Helsingin sanomat, 9.9.2008
Monikaan ei tainnut panna merkille, mitä työministeri Tarja Cronberg (vihr) viime tiistaina pidetyssä seminaarissa sanoi yritysten henkilöstön monimuotoisuudesta.
Jokunen valpas Helsingin Sanomien lukija kuitenkin löysi tekstin työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta. Kiitos vinkeistä, ministeriltä päässyt lausunto ansaitsee tulla lainatuksi vaikka vähän myöhässäkin.
"Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle", ministeri sanoi. Jos töissä on erilaisia ihmisiä, se houkuttaa myös erilaisia asiakkaita ja yritys osaa myös tehdä tuotteita erilaisiin tarpeisiin, hän perusteli.
Ministeri jatkoi: "Yrityksen olisi hyvä tietää, että sen työyhteisö on riittävän monimuotoinen. Sen tulisi tarkastaa puolivuosittain, että palkkalistalta löytyy eri sukupuolia, eri ikäryhmiä, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja."
Anteeksi kuinka?
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä sanoo näin: "Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta."
Jos työntekijöitä on niin paljon, että yritys laatii heistä tiedoston, sitä tehtäessä on noudatettava henkilötietolakia. Siinä nimenomaan kielletään käsittelemästä tietoja, jotka kuvaavat esimerkiksi rotua tai etnistä alkuperää, yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta, sairautta tai vammaisuutta sekä sukupuolista suuntautumista.
Epäilemättä ministeri tarkoitti sammakollaan edistää suvaitsevaisuutta työelämässä. Mutta arkista työelämää vähänkin tuntevalla ministerin lausunto saa hälytyskellot soimaan, vaikka ei olisi minkäänlaista lakien tuntemusta.
PEKKA.VUORISTO@HS.FI KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN POLITIIKAN TOIMITTAJA.
Erityisavustaja Elina Moisio ja vihreä kumous
Edellinen kirjoitus käsitteli työministeri Tarja Cronbergin sähläämistä henkilötietolain suhteen. Tämä sille suoraa jatkoa.
Scriptan vieraskirjan nimimerkki MW huomautti työministeri Tarja Cronbergille sekä hänen erityisavustajalleen Elina Moisiolle ministerin aikaisemmin lausumasta laittomasta kehoituksesta seuraavansisältöisellä viestillä:
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Mxxx Wxxx
Lähetetty: 04.09.2008 22:46:00
Vastaanottaja: Mxxx Wxxx;Cronberg Tarja TEM
Kopio: Moisio Elina TEM
Aihe: Cronberg: Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle
Ministeri varmaan tietää, että työnantajalla _ei ole oikeutta_ (henkilötietolain 22.4.1999/523 [1] 3. luku §11) udella työntekijöidensä seksuaalisesta suuntamisesta, vakaumuksista jne.
Olettehan te melkoinen asiantuntija. Aika vahva yritys silti. Nämä tiedothan teitä kiinnostaisivat, "sopiviin tarkoituksiin"?
Erotkaa, olkaa hyvä. Työministerillä pitäisi olla alkeistiedot työelämän perussäännöistä. Erotkaa, olkaa hyvä.
No, tuli Kliitoksia ja Syysterveiset.
Ministerin erityisavustaja Moisio vastasi MW:lle seuraavasti:
Kliitokset palautteestasi.
Pahoitteluni, että ministerin puheesta jäi väärä käsitys elämään. Missään nimessä työnantajalla ei ole oikeutta asian tutkimiseen, kuten totesit. Olisi hyvä, jos työnantaja osaa arvostaa ihmisten erilaisuutta. Moninaisuus ja esimerkiksi erilaisuus on hyvä myös huomioida henkilöstöpolitiikassa.
Syksyterveisin
Elina Moisio
Erityisavustaja
Moisio ei tietenkään ottanut kantaa ilmeiseen laittomaan kehoitukseen, vaan edelleen painotti, että työnantajan on hyvä arvostaa erilaisuutta, jonka olemassaoloa hän ei saa lain mukaan tutkia tai kysyä. Toisessa viestissä Moisio vielä jatkoi:
Viesti : Ohjaisin lukemaan seuraavan tutkimuksen (joka viitteenä löytyy www.monikko.net sivustolta):
Rutherford ja Ollereanshaw (2002): The business of diversity. how organisations in the public and private sectors are integrating equality and diversity to enhance business performance. Schneider-Ross. Heidän tutkimistaan organisaatiosta 80 prosenttia oli sitä mieltä että hyvien monimuotoisuutta tukevien käytäntöjen ja taloudellisen suoriutumisen välillä on yhteys. Ja että siitä on taloudellisia hyötyjä.
Samaan päätyvät Moisio ja Martikainen tutkimuksessaan Kykyjen Mosaiikki (2006), jonka löydät www.monikko.net ja väestöliiton sivuilta. Olen itse tätä asiaa tutkinut ja tuon tutkimuksen lähdeluettelosta löytyy muita tutkimustuloksia aiheesta.
Yst. Terv.
Elina Moisio
Erityisavustaja
Vaikken olekaan alkuperäisen sähköpostikeskustelun alkuperäinen osapuoli, haluaisin kiinnittää huomiota ministerin erityisavustajan mainitsemiin tutkimuksiin. Tutkimuksista jälkimmäinen - Kykyjen Mosaiikki - löytyy kokonaisuudessaan verkkojulkaisuna. Tutkimuksen ovat julkaisseet uskontotieteilijä fil.tri Tuomas Marttila sekä siis VTM Elina Moisio itse.
Ensin mainitun tutkimuksen tarkastelu on aavistuksen ongelmallisempaa, koska verkosta löytyy ainoastaan tiivistelmä. Siinä on kuitenkin enemmän kuin kylliksi. Jatketaan kohta yksityiskohdilla.
Moisio toteaa, että molemmat tutkimukset päätyvät samaan lopputulokseen, eli siihen, että "hyvien monimuotoisuutta tukevien käytäntöjen ja taloudellisen suoriutumisen välillä on yhteys. Ja että siitä on taloudellisia hyötyjä."
Kykyjen Mosaiikki perustelee (sivu 56) taloudellisen suoriutumisen sillä, että a) Rutherford ja Ollereanshaw sanovat omassa tutkimuksessaan niin sekä b) sillä, että tutkimuksessa käytetyt suomalaiset asiantuntijat sanoivat kysymyksessä 16a ja 16b niin. Kysymykset kuuluivat näin:
16A: Kaikki työpaikat ovat lähtökohtaisesti monimuotoisia, sitä ei vain osata tällä hetkellä hyödyntää tarpeeksi henkilöstösuunnittelussa ja johtamisessa. Tämän oivaltaminen tuottaisi taloudellista etua yritykselle. Monimuotoisuuden johtamisen käytännön toimenpiteet lisäävät yritysten tuottavuutta.
16B: Kaikki työpaikat ovat lähtökohtaisesti monimuotoisia, sitä ei vain osata tällä hetkellä hyödyntää tarpeeksi henkilöstösuunnittelussa ja johtamisessa. Tämän oivaltaminen tuottaisi taloudellista etua yritykselle.
Muita perusteluja ei taloudellisen suoriutumisen anneta. Mutta ketkä sitten toimivat tutkimuksen asiantuntijoina? Ketkä ovat riittävän kompetentteja tahoja lausumaan jotain siitä, mikä määrittelee julkisen ja yksityisen sektorin taloudellisen suoriutumisen niinkin pitkän ajan päästä kuin 2020?
Asiantuntijalista on vakuuttava. Talousneuvoja ovat antamassa mm. entinen ja nykyinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen ja Rainer Hiltunen sekä Vähemmistöasiain neuvottelukunnasta Tarja Rantala. Islam-apologeetta Isra Lehtinen. Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale. Iranilaissyntyinen yhteisöpedagogi Melody Karvonen. Kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia. Taatusti diverssi Kalle Könkkölä. Vammaisten ja vajaakuntoisten erityistyöllistämisen kysymyksiin erikoistunut Pasi Ylipaavalniemi. Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry:n hallituksen jäsen Tuula Joronen. Sekä 14 muuta, joiden mielenkiinto eittämättä kohdistuu samaan ongelmatiikaan: miten saada firmat tuottamaan niin, että savupiiput hehkuvat punaisina euroja ja dollareita omistajilleen tuottaen.
Taloudellinen suoriutuminen on muuten suomennos "Business Performance":sta. Jos olisin itse lähtenyt tutkimaan tätä kompleksista aihealuetta, olisin kenties yrittänyt vähäisellä liiketoiminnallisella tietämykselläni ensin ymmärtää, mitä tämä asia oikein on, ja sitten yrittänyt dekonstruktoida taloudellisen suoriutumisen sen tyypillisiin osakomponentteihin. Voi toki olla niinkin, että valitsemani lähestymistapa olisi väärä. Jos ministeritason ihmisiä kauhun valtaan saava vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen sanoo, että kyllä se diversiteetti rahavirtoja kasvattaa, niin mitäpä sitä turhaan pohdiskelemaan sitä, voisiko myös OLAP:lla, EAI:lla, ETL:llä, DW:llä, performanssi-indikaattoreilla, BSC:lla ja sen sellaisilla olla jotain vaikutusta talouteen ja sen menestymiseen tai menestymättömyyteen.
Elina Moisio saattaa ajatella erilaisella tavalla. Jos laittaa nimensä tutkimukseen, josta saadaan lopputulemana ulos tieto siitä, että monimuotoisuuden suosimisella ja taloudellisella suoritumisella on yhteys, ja esittää ainoana todisteenaan sen, että "ne muut sanoivat kysyttäessä niin", niin sanoisin, että aika heikolla pohjalla ollaan. Jos yksi, joka ei asiasta mitään tiedä, kysyy muilta yhtä tietämättömiltä, niin eipä tuosta kovin validia tieteellistä faktaa synny. Saati toistettavaa. Ikävää, koska tieteellisen tutkimuksen ehdoton perusedellytys on tulosten toistettavuus.
Vai olenko taas väärässä? Ehkäpä. Sillä onhan todennäköistä, että mikäli kahdeltakymmeneltäneljältä satunnaisesti valitulta maahanmuuttajien ympärillä tapahtuvasta loiskiehunnasta elantonsa saavalta kulttuurikoordinaattorilta kysyttäisiin, että "uskotteko, että diversiteetti auttaa yrityksiä vuonna 2020", niin tulokset voivat toden totta olla yhteneviä. "KYLLÄ AUTTAA! IHAN VARMASTI AUTTAA", kuuluisi kuin yhdestä suusta.
On huvittavaa, että Kykyjen Mosaiikki ei edes yritä muodostaa kausaali- tai korrelaatioketjua diversiteetin ja taloudellisen suoriutumisen välille. Kunhan tyydytään toteamaan, että "jokin yhteys on olemassa".
Ei olisi suurta murhetta, jos tällainen höpinä pysyisi Marttilan ja Moision omissa piireissä. Harmillisesti on kuitenkin niin, että samaa fiilissurffausta saadaan kuulla itsensä työministeri Cronbergin suusta. Työministeri, jolla pitäisi tietääkseni olla edes jonkinlaiset talouden perustiedot, ammentaakin oppinsa suojattinsa tutkimuksesta. Ja hupaisin osuus on vielä tulossa. Sen lisäksi, että Moisio on haastatellut muita syväuskovia, hän on käyttänyt Argumentoiva Delfoi -menetelmää (sivu 15) hypätäkseen haastateltaviensa kanssa vuoteen 2020 ja selvittääkseen, mikä on Suomen tila tällöin. On kuvaavaa, että haastatellut aikamatkaaja-"asiantuntijat" jättivät matkakertomuksensa anonyymisti (sivu 15).
Toinen mainittu tutkimus, Rutherford:n ja Ollereanshaw:n "The Business of Diversity" yrittää sentään edes vähän. Se on konsulttifirma Schneider-Ross:n kustantama hanke, jossa haastateltiin 140 julkisen ja yksityisen sektorin edustajaa. Tutkimuksen Excecutive Summary toimii itse asiassa upeana myyntipresentaationa. Diversiteetti johtaa useimmissa tapauksissa parantuneeseen kannattavuuteen, kustannussäästöihin, parantuneeseen palvelutarjontaan ja markkinointiin. Diversiteetin ainoana vikana tuntuu olevan se, ettei sitä ole vielä keksitty kaikkialla.
Kuulostaa hyvältä. Diversiteetin täytyy olla hyvä juttu.
En myöskään näe mitään eturistiriitaa siinä, että tällaiseen tutkimustulokseen päätyvän tutkimuksen kustantanut Schneider-Ross -yhtiö ilmoittaa missiokseen "..to provide expert guidance which enables our clients to accelerate the integration of diversity and inclusion into their organisations." Ei ollenkaan hullua. Paljon hullumpaa olisi ollut se, että diversiteetti-integraatiota ja inkluusiota leipätyökseen tarjoava yhtiö olisi tuottanut tutkimustuloksen jossa olisi todettu, että diversiteetistä ei ole hyötyä. Se olisi ollut aivan hullua. Ehkä siksi niin ei käynytkään.
Edelleen tämä asia hieman mietityttää. Oudointa on itselleni se asia, että miksi diversiteetti olisi oletuksena niin hyvä asia. Ja miksi vihreä ministeri ja ministerin erityisavustaja ovat niin kiinnostuneita yritysten tuottavuudesta / kannattavuudesta / raha-asioista ylipäätään? Eivätkö nämä ole ihan samoja vihreitä, jotka vain hetki sitten keikkuivat Vuotoksen altaan lähipuiden kettingeissä? Eivätkö nämä ole ihan samoja vihreitä, jotka vain hetki sitten pitivät teollistumista suurimpana saatananaan?
Miksi diversiteetti olisi ylipäätään tuotantotekninen tai prosessitekninen hyve? Kun on ennemminkin niin, tarkoituksellisen diversifikaation sijasta olisi kyettävä jatkuvaan konsolidaatioon - eli yksinkertaistamiseen. Monta toimintatapaa tarkoittaa samaa kuin ei toimintatapaa lainkaan. Jos kaikki saavat tehdä niinkuin haluavat tai jaksavat tai viitsivät, tuloksena ei ole prosessi vaan sekamelskainen ad-hoc-hässäkkä, joka toimii yhtä hyvin kuin Zimbabwen pankkilaitos.
Mutta ehkäpä tämä on juuri se, mitä Moisio diversiteettiä tuputtamalla toivookin. Ja onhan hänelläkin esikuvansa. Luddiittit - 1800-luvun alussa Britanniassa eläneet teollista vallankumousta vastustaneet työläiset - rikkoivat teollisuuskoneita heittämällä niihin kiviä. 2000-luvulla koneiden immateriaalisiin rattaisiin heitelläänkin sitten jotain ihan muuta.
Tässä kirjoituksessa on ollut runsaasti jossittelua. Näin käy usein, kun kirjoitetaan ihmisistä, jotka kirjoittavat ihmisistä, jotka kirjoittavat vuonna 2020 tapahtuvista tapahtumista, jotka voivat käydä toteen, jos muutkin uskoisivat sen, mitä he uskovat muiden tulevan uskomaan. Toivottavasti näin käy, sillä muuten edessämme ei olekaan "Kykyjen Mosaiikki" vaan - Elinan sivun 66 termejä käyttääkseni - joko Toisen Luokan Talous tai Normivajeisten Pätkäputki.
Voit valita vapaasti.
Scriptan vieraskirjan nimimerkki MW huomautti työministeri Tarja Cronbergille sekä hänen erityisavustajalleen Elina Moisiolle ministerin aikaisemmin lausumasta laittomasta kehoituksesta seuraavansisältöisellä viestillä:
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Mxxx Wxxx
Lähetetty: 04.09.2008 22:46:00
Vastaanottaja: Mxxx Wxxx;Cronberg Tarja TEM
Kopio: Moisio Elina TEM
Aihe: Cronberg: Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle
Ministeri varmaan tietää, että työnantajalla _ei ole oikeutta_ (henkilötietolain 22.4.1999/523 [1] 3. luku §11) udella työntekijöidensä seksuaalisesta suuntamisesta, vakaumuksista jne.
Olettehan te melkoinen asiantuntija. Aika vahva yritys silti. Nämä tiedothan teitä kiinnostaisivat, "sopiviin tarkoituksiin"?
Erotkaa, olkaa hyvä. Työministerillä pitäisi olla alkeistiedot työelämän perussäännöistä. Erotkaa, olkaa hyvä.
No, tuli Kliitoksia ja Syysterveiset.
Ministerin erityisavustaja Moisio vastasi MW:lle seuraavasti:
Kliitokset palautteestasi.
Pahoitteluni, että ministerin puheesta jäi väärä käsitys elämään. Missään nimessä työnantajalla ei ole oikeutta asian tutkimiseen, kuten totesit. Olisi hyvä, jos työnantaja osaa arvostaa ihmisten erilaisuutta. Moninaisuus ja esimerkiksi erilaisuus on hyvä myös huomioida henkilöstöpolitiikassa.
Syksyterveisin
Elina Moisio
Erityisavustaja
Moisio ei tietenkään ottanut kantaa ilmeiseen laittomaan kehoitukseen, vaan edelleen painotti, että työnantajan on hyvä arvostaa erilaisuutta, jonka olemassaoloa hän ei saa lain mukaan tutkia tai kysyä. Toisessa viestissä Moisio vielä jatkoi:
Viesti : Ohjaisin lukemaan seuraavan tutkimuksen (joka viitteenä löytyy www.monikko.net sivustolta):
Rutherford ja Ollereanshaw (2002): The business of diversity. how organisations in the public and private sectors are integrating equality and diversity to enhance business performance. Schneider-Ross. Heidän tutkimistaan organisaatiosta 80 prosenttia oli sitä mieltä että hyvien monimuotoisuutta tukevien käytäntöjen ja taloudellisen suoriutumisen välillä on yhteys. Ja että siitä on taloudellisia hyötyjä.
Samaan päätyvät Moisio ja Martikainen tutkimuksessaan Kykyjen Mosaiikki (2006), jonka löydät www.monikko.net ja väestöliiton sivuilta. Olen itse tätä asiaa tutkinut ja tuon tutkimuksen lähdeluettelosta löytyy muita tutkimustuloksia aiheesta.
Yst. Terv.
Elina Moisio
Erityisavustaja
Vaikken olekaan alkuperäisen sähköpostikeskustelun alkuperäinen osapuoli, haluaisin kiinnittää huomiota ministerin erityisavustajan mainitsemiin tutkimuksiin. Tutkimuksista jälkimmäinen - Kykyjen Mosaiikki - löytyy kokonaisuudessaan verkkojulkaisuna. Tutkimuksen ovat julkaisseet uskontotieteilijä fil.tri Tuomas Marttila sekä siis VTM Elina Moisio itse.
Ensin mainitun tutkimuksen tarkastelu on aavistuksen ongelmallisempaa, koska verkosta löytyy ainoastaan tiivistelmä. Siinä on kuitenkin enemmän kuin kylliksi. Jatketaan kohta yksityiskohdilla.
Moisio toteaa, että molemmat tutkimukset päätyvät samaan lopputulokseen, eli siihen, että "hyvien monimuotoisuutta tukevien käytäntöjen ja taloudellisen suoriutumisen välillä on yhteys. Ja että siitä on taloudellisia hyötyjä."
Kykyjen Mosaiikki perustelee (sivu 56) taloudellisen suoriutumisen sillä, että a) Rutherford ja Ollereanshaw sanovat omassa tutkimuksessaan niin sekä b) sillä, että tutkimuksessa käytetyt suomalaiset asiantuntijat sanoivat kysymyksessä 16a ja 16b niin. Kysymykset kuuluivat näin:
16A: Kaikki työpaikat ovat lähtökohtaisesti monimuotoisia, sitä ei vain osata tällä hetkellä hyödyntää tarpeeksi henkilöstösuunnittelussa ja johtamisessa. Tämän oivaltaminen tuottaisi taloudellista etua yritykselle. Monimuotoisuuden johtamisen käytännön toimenpiteet lisäävät yritysten tuottavuutta.
16B: Kaikki työpaikat ovat lähtökohtaisesti monimuotoisia, sitä ei vain osata tällä hetkellä hyödyntää tarpeeksi henkilöstösuunnittelussa ja johtamisessa. Tämän oivaltaminen tuottaisi taloudellista etua yritykselle.
Muita perusteluja ei taloudellisen suoriutumisen anneta. Mutta ketkä sitten toimivat tutkimuksen asiantuntijoina? Ketkä ovat riittävän kompetentteja tahoja lausumaan jotain siitä, mikä määrittelee julkisen ja yksityisen sektorin taloudellisen suoriutumisen niinkin pitkän ajan päästä kuin 2020?
Asiantuntijalista on vakuuttava. Talousneuvoja ovat antamassa mm. entinen ja nykyinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen ja Rainer Hiltunen sekä Vähemmistöasiain neuvottelukunnasta Tarja Rantala. Islam-apologeetta Isra Lehtinen. Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale. Iranilaissyntyinen yhteisöpedagogi Melody Karvonen. Kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia. Taatusti diverssi Kalle Könkkölä. Vammaisten ja vajaakuntoisten erityistyöllistämisen kysymyksiin erikoistunut Pasi Ylipaavalniemi. Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry:n hallituksen jäsen Tuula Joronen. Sekä 14 muuta, joiden mielenkiinto eittämättä kohdistuu samaan ongelmatiikaan: miten saada firmat tuottamaan niin, että savupiiput hehkuvat punaisina euroja ja dollareita omistajilleen tuottaen.
Taloudellinen suoriutuminen on muuten suomennos "Business Performance":sta. Jos olisin itse lähtenyt tutkimaan tätä kompleksista aihealuetta, olisin kenties yrittänyt vähäisellä liiketoiminnallisella tietämykselläni ensin ymmärtää, mitä tämä asia oikein on, ja sitten yrittänyt dekonstruktoida taloudellisen suoriutumisen sen tyypillisiin osakomponentteihin. Voi toki olla niinkin, että valitsemani lähestymistapa olisi väärä. Jos ministeritason ihmisiä kauhun valtaan saava vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen sanoo, että kyllä se diversiteetti rahavirtoja kasvattaa, niin mitäpä sitä turhaan pohdiskelemaan sitä, voisiko myös OLAP:lla, EAI:lla, ETL:llä, DW:llä, performanssi-indikaattoreilla, BSC:lla ja sen sellaisilla olla jotain vaikutusta talouteen ja sen menestymiseen tai menestymättömyyteen.
Elina Moisio saattaa ajatella erilaisella tavalla. Jos laittaa nimensä tutkimukseen, josta saadaan lopputulemana ulos tieto siitä, että monimuotoisuuden suosimisella ja taloudellisella suoritumisella on yhteys, ja esittää ainoana todisteenaan sen, että "ne muut sanoivat kysyttäessä niin", niin sanoisin, että aika heikolla pohjalla ollaan. Jos yksi, joka ei asiasta mitään tiedä, kysyy muilta yhtä tietämättömiltä, niin eipä tuosta kovin validia tieteellistä faktaa synny. Saati toistettavaa. Ikävää, koska tieteellisen tutkimuksen ehdoton perusedellytys on tulosten toistettavuus.
Vai olenko taas väärässä? Ehkäpä. Sillä onhan todennäköistä, että mikäli kahdeltakymmeneltäneljältä satunnaisesti valitulta maahanmuuttajien ympärillä tapahtuvasta loiskiehunnasta elantonsa saavalta kulttuurikoordinaattorilta kysyttäisiin, että "uskotteko, että diversiteetti auttaa yrityksiä vuonna 2020", niin tulokset voivat toden totta olla yhteneviä. "KYLLÄ AUTTAA! IHAN VARMASTI AUTTAA", kuuluisi kuin yhdestä suusta.
On huvittavaa, että Kykyjen Mosaiikki ei edes yritä muodostaa kausaali- tai korrelaatioketjua diversiteetin ja taloudellisen suoriutumisen välille. Kunhan tyydytään toteamaan, että "jokin yhteys on olemassa".
Ei olisi suurta murhetta, jos tällainen höpinä pysyisi Marttilan ja Moision omissa piireissä. Harmillisesti on kuitenkin niin, että samaa fiilissurffausta saadaan kuulla itsensä työministeri Cronbergin suusta. Työministeri, jolla pitäisi tietääkseni olla edes jonkinlaiset talouden perustiedot, ammentaakin oppinsa suojattinsa tutkimuksesta. Ja hupaisin osuus on vielä tulossa. Sen lisäksi, että Moisio on haastatellut muita syväuskovia, hän on käyttänyt Argumentoiva Delfoi -menetelmää (sivu 15) hypätäkseen haastateltaviensa kanssa vuoteen 2020 ja selvittääkseen, mikä on Suomen tila tällöin. On kuvaavaa, että haastatellut aikamatkaaja-"asiantuntijat" jättivät matkakertomuksensa anonyymisti (sivu 15).
Toinen mainittu tutkimus, Rutherford:n ja Ollereanshaw:n "The Business of Diversity" yrittää sentään edes vähän. Se on konsulttifirma Schneider-Ross:n kustantama hanke, jossa haastateltiin 140 julkisen ja yksityisen sektorin edustajaa. Tutkimuksen Excecutive Summary toimii itse asiassa upeana myyntipresentaationa. Diversiteetti johtaa useimmissa tapauksissa parantuneeseen kannattavuuteen, kustannussäästöihin, parantuneeseen palvelutarjontaan ja markkinointiin. Diversiteetin ainoana vikana tuntuu olevan se, ettei sitä ole vielä keksitty kaikkialla.
Kuulostaa hyvältä. Diversiteetin täytyy olla hyvä juttu.
En myöskään näe mitään eturistiriitaa siinä, että tällaiseen tutkimustulokseen päätyvän tutkimuksen kustantanut Schneider-Ross -yhtiö ilmoittaa missiokseen "..to provide expert guidance which enables our clients to accelerate the integration of diversity and inclusion into their organisations." Ei ollenkaan hullua. Paljon hullumpaa olisi ollut se, että diversiteetti-integraatiota ja inkluusiota leipätyökseen tarjoava yhtiö olisi tuottanut tutkimustuloksen jossa olisi todettu, että diversiteetistä ei ole hyötyä. Se olisi ollut aivan hullua. Ehkä siksi niin ei käynytkään.
Edelleen tämä asia hieman mietityttää. Oudointa on itselleni se asia, että miksi diversiteetti olisi oletuksena niin hyvä asia. Ja miksi vihreä ministeri ja ministerin erityisavustaja ovat niin kiinnostuneita yritysten tuottavuudesta / kannattavuudesta / raha-asioista ylipäätään? Eivätkö nämä ole ihan samoja vihreitä, jotka vain hetki sitten keikkuivat Vuotoksen altaan lähipuiden kettingeissä? Eivätkö nämä ole ihan samoja vihreitä, jotka vain hetki sitten pitivät teollistumista suurimpana saatananaan?
Miksi diversiteetti olisi ylipäätään tuotantotekninen tai prosessitekninen hyve? Kun on ennemminkin niin, tarkoituksellisen diversifikaation sijasta olisi kyettävä jatkuvaan konsolidaatioon - eli yksinkertaistamiseen. Monta toimintatapaa tarkoittaa samaa kuin ei toimintatapaa lainkaan. Jos kaikki saavat tehdä niinkuin haluavat tai jaksavat tai viitsivät, tuloksena ei ole prosessi vaan sekamelskainen ad-hoc-hässäkkä, joka toimii yhtä hyvin kuin Zimbabwen pankkilaitos.
Mutta ehkäpä tämä on juuri se, mitä Moisio diversiteettiä tuputtamalla toivookin. Ja onhan hänelläkin esikuvansa. Luddiittit - 1800-luvun alussa Britanniassa eläneet teollista vallankumousta vastustaneet työläiset - rikkoivat teollisuuskoneita heittämällä niihin kiviä. 2000-luvulla koneiden immateriaalisiin rattaisiin heitelläänkin sitten jotain ihan muuta.
Tässä kirjoituksessa on ollut runsaasti jossittelua. Näin käy usein, kun kirjoitetaan ihmisistä, jotka kirjoittavat ihmisistä, jotka kirjoittavat vuonna 2020 tapahtuvista tapahtumista, jotka voivat käydä toteen, jos muutkin uskoisivat sen, mitä he uskovat muiden tulevan uskomaan. Toivottavasti näin käy, sillä muuten edessämme ei olekaan "Kykyjen Mosaiikki" vaan - Elinan sivun 66 termejä käyttääkseni - joko Toisen Luokan Talous tai Normivajeisten Pätkäputki.
Voit valita vapaasti.
torstai 4. syyskuuta 2008
Työministeri Tarja Cronberg kehottaa rikkomaan lakia
Työministerin 2.9.2008 klo 14.15 julkaistussa tiedotteessa todetaan seuraavaa: Cronberg: Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle
- Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle. Monimuotoisuuden kunnioittamisesta on yritykselle imagoetua: yritys, jossa on töissä erilaisia ihmisiä, houkuttelee myös asiakkaiksi erilaisia ihmisiä. Yritys pystyy myös ottamaan paremmin erilaiset ryhmät huomioon tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä, työministeri Tarja Cronberg totesi Työkyvyllä tulosta -seminaarissa Helsingissä 2.9.2008
Cronberg muistutti, että monimuotoisuus on myös kilpailuvaltti, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Hyvän työnantajan maine kiirii eteenpäin.
- Yrityksen olisi hyvä tehdä jatkossa monimuotoisuuden tarkistus aina puolivuosittain. Sen tulisi tarkastaa, että palkkalistalta löytyy eri sukupuolia, eri ikäryhmiä, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja.
- Palkkaamalla myös vammaisia, kauppa vastaa moninaisuudeltaan paremmin paikallista yhteisöä. Se on siten osa yhteisöä, jossa se toimii. Tällöin kaikkien tuon yhteisön asukkaiden on luontevaa tulla asiakkaiksi, Cronberg painotti.
- Monimuotoinen työympäristö on usein innovatiivinen. Totutut toimintamallit saavat erilaisten ihmisten tietojen ja taitojen myötä rinnalleen uusia ideoita ja menetelmiä. Monimuotoisuus ja erilaisuus luovat uusien oivallusten kannalta otollisen maaperän.
Tarkoitus on eittämättä hyvä, mutta homma menee sikäli reisille, että moinen toiminta olisi vastoin vallitsevaa lakia. Henkilötietolain 22.4.1999/523, 3. luku §11 toteaa, että
1) rotua tai etnistä alkuperää;
2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;
3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;
4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;
5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; ..
..koskevien tietojen käsittely on kiellettyä tietojen arkaluonteisuuden vuoksi. Tietojen käsittelyllä ei pidä ymmärtää sitä, että tällaista rekisteriä ei saisi julkistaa. Ei tietenkään saisi, mutta kielto on paljon laajempi. Tällaista rekisteriä ei saa olla olemassa. Ja silti jostain kummallisesta syystä työministeri Cronberg katsoo, että a) tällaisia rekistereitä pitäisi olla olemassa, b) yritysten tulisi aktiivisesti käyttää rekistereiden tietoja saavuttaakseen kilpailullista etua. Liiketoiminnallisen hyödyn vuoksi siis. Ymmärtäisin itse tällaisen syyn raskauttavaksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
