Savon Sanomat / STT 11.10.2008: Pääministeri Matti Vanhanen vakuuttaa, etteivät suomalaiset joudu muiden maiden pankkikriisien maksajiksi. Vanhasen mukaan pankkikriisejä ratkovissa maissa pidetään huoli siitä, että toimet koskettavat ainoastaan oman maan pankkijärjestelmiä.
Uusi Suomi 20.11.2008: Suomi joutuu ottamaan lisälainaa Islantia auttaakseen. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska täydentävät rahoitusta yhteensä 2,5 miljardin dollarin lainalla. Suomen osuutta summasta ei ole toistaiseksi päätetty. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Martti Hetemäen mukaan Suomi joutuu ottamaan lisää lainaa avustaakseen Islantia.
Via: PP@vieraskirja
Näytetään tekstit, joissa on tunniste politiikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste politiikka. Näytä kaikki tekstit
lauantai 22. marraskuuta 2008
tiistai 28. lokakuuta 2008
Tuija Brax: Ongelmana ihminen
Helsingin Sanomat 5.9.2008: Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) kiistää mahdollisuuden siitä, että sähköisessä äänestyksessä voisi kadota ääniä tai joku voisi sabotoida vaalitulosta.
"Ääniä ei voi kadota huomaamatta", Brax sanoo Helsingin Sanomille lähettämässään sähköpostiviestissä.
..
Helsingin Sanomat 28.10.2008: Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) oli tiistaina hyvin hämmästynyt siitä, että sähköisessä äänestyksessä syntyi suoranainen keko eli 232 kappaletta hukkaääniä.
"Olen itsekin testannut järjestelmää moneen kertaan, ja olen suoraan sanottuna vieläkin ihan hirveän hämmästynyt, että semmoinen (virhe) on voinut niin laajasti tulla. Osoittautui, että järjestelmä ei ole ollut se ongelma, vaan sittenkin ihminen", Brax sanoi..
"Ääniä ei voi kadota huomaamatta", Brax sanoo Helsingin Sanomille lähettämässään sähköpostiviestissä.
..
Helsingin Sanomat 28.10.2008: Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) oli tiistaina hyvin hämmästynyt siitä, että sähköisessä äänestyksessä syntyi suoranainen keko eli 232 kappaletta hukkaääniä.
"Olen itsekin testannut järjestelmää moneen kertaan, ja olen suoraan sanottuna vieläkin ihan hirveän hämmästynyt, että semmoinen (virhe) on voinut niin laajasti tulla. Osoittautui, että järjestelmä ei ole ollut se ongelma, vaan sittenkin ihminen", Brax sanoi..
maanantai 27. lokakuuta 2008
Zetorin vaalitunnelmia
Kuvissa:
Kike Elomaa (kuvat 1,2, 3)
Jussi Halla-aho (kuvat 4, 7, 14, 15, 16, 17, 18)
Teemu Lahtinen (kuvat 5, 7, 16, 17, 18
Antti Valpas (kuva 6)
Timo Soini (kuvat 8, 9, 10)
Johannes Nieminen (kuvat 12, 13, 16, 17, 18)
Kike Elomaa (kuvat 1,2, 3)
Jussi Halla-aho (kuvat 4, 7, 14, 15, 16, 17, 18)
Teemu Lahtinen (kuvat 5, 7, 16, 17, 18
Antti Valpas (kuva 6)
Timo Soini (kuvat 8, 9, 10)
Johannes Nieminen (kuvat 12, 13, 16, 17, 18)
torstai 23. lokakuuta 2008
MTV3:n kunnallisvaalitentti
Vanhanen, Cronberg, Wallin, Urpilainen, Katainen, Soini ja ihan kaikki muutkin puhuvat Hänestä, jota kutsutaan Mestariksi: MTV3:n kunnallisvaalitentti, kts kohta 1:37:02.
perjantai 3. lokakuuta 2008
Tanssiinkutsu
(Niille, joita asia koskee)
Ja tapahtui päivänä kolmantena, että vieraskirjassa kirjoitettiin:
"Nyt pojat hirvee hööki päälle"
Allekirjoitan tämän toki, mutta kaikkien pitää viimeistään tässä vaiheessa ymmärtää, että ei ole ketään muita, jotka tämän käsillä olevaan asian voisivat hoitaa.
Jokaisen, siis IHAN JOKAISEN, pitää ottaa asia henkilökohtaiseen hoitoonsa ja tehdä se, minkä pystyy. Tekemättömyydelle ei ole mikään veruke se, että ehkä joku muu tekisi. Sinun on ITSE TEHTÄVÄ ASIOILLE JOTAIN.
Juuri sinun.
Nettiin kirjoittaminen ei riitä. Itsekseen kiukkuisena puhiseminen ei riitä. Halla-ahon tekstien lukeminen ei riitä. Samanmielisten kanssa fiilistely ei riitä.
Mene. Tee. Osallistu. Juuri nyt, kun vielä se onnistuu. Juuri nyt.
Siitä tulee paskaa niskaan, mutta sen kestää. Kun paska jakautuu useamman kesken, se on helpompi kestää. Vai onko sinusta reilua, että Jussi ja pari muuta saavat kestää koko rytinän itsekseen?
Turkkilainen tuumija
alias Matias Turkkila
Ja tapahtui päivänä kolmantena, että vieraskirjassa kirjoitettiin:
"Nyt pojat hirvee hööki päälle"
Allekirjoitan tämän toki, mutta kaikkien pitää viimeistään tässä vaiheessa ymmärtää, että ei ole ketään muita, jotka tämän käsillä olevaan asian voisivat hoitaa.
Jokaisen, siis IHAN JOKAISEN, pitää ottaa asia henkilökohtaiseen hoitoonsa ja tehdä se, minkä pystyy. Tekemättömyydelle ei ole mikään veruke se, että ehkä joku muu tekisi. Sinun on ITSE TEHTÄVÄ ASIOILLE JOTAIN.
Juuri sinun.
Nettiin kirjoittaminen ei riitä. Itsekseen kiukkuisena puhiseminen ei riitä. Halla-ahon tekstien lukeminen ei riitä. Samanmielisten kanssa fiilistely ei riitä.
Mene. Tee. Osallistu. Juuri nyt, kun vielä se onnistuu. Juuri nyt.
Siitä tulee paskaa niskaan, mutta sen kestää. Kun paska jakautuu useamman kesken, se on helpompi kestää. Vai onko sinusta reilua, että Jussi ja pari muuta saavat kestää koko rytinän itsekseen?
Turkkilainen tuumija
alias Matias Turkkila
tiistai 9. syyskuuta 2008
HS: Ministeriltä pääsi lausunto
Lähetin pari päivää sitten Iltalehteen, Iltasanomiin, Kalevaan ja HS:n poliittiseen toimitukseen uutisvinkin. Vinkki sisälsi tämän tekstin. HS aktivoitui ensimmäisenä:
NÄKÖKULMA / Ministeriltä pääsi lausunto
Kirjoittaja: Pekka Vuoristo
Julkaistu: Helsingin sanomat, 9.9.2008
Monikaan ei tainnut panna merkille, mitä työministeri Tarja Cronberg (vihr) viime tiistaina pidetyssä seminaarissa sanoi yritysten henkilöstön monimuotoisuudesta.
Jokunen valpas Helsingin Sanomien lukija kuitenkin löysi tekstin työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta. Kiitos vinkeistä, ministeriltä päässyt lausunto ansaitsee tulla lainatuksi vaikka vähän myöhässäkin.
"Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle", ministeri sanoi. Jos töissä on erilaisia ihmisiä, se houkuttaa myös erilaisia asiakkaita ja yritys osaa myös tehdä tuotteita erilaisiin tarpeisiin, hän perusteli.
Ministeri jatkoi: "Yrityksen olisi hyvä tietää, että sen työyhteisö on riittävän monimuotoinen. Sen tulisi tarkastaa puolivuosittain, että palkkalistalta löytyy eri sukupuolia, eri ikäryhmiä, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja."
Anteeksi kuinka?
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä sanoo näin: "Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta."
Jos työntekijöitä on niin paljon, että yritys laatii heistä tiedoston, sitä tehtäessä on noudatettava henkilötietolakia. Siinä nimenomaan kielletään käsittelemästä tietoja, jotka kuvaavat esimerkiksi rotua tai etnistä alkuperää, yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta, sairautta tai vammaisuutta sekä sukupuolista suuntautumista.
Epäilemättä ministeri tarkoitti sammakollaan edistää suvaitsevaisuutta työelämässä. Mutta arkista työelämää vähänkin tuntevalla ministerin lausunto saa hälytyskellot soimaan, vaikka ei olisi minkäänlaista lakien tuntemusta.
PEKKA.VUORISTO@HS.FI KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN POLITIIKAN TOIMITTAJA.
NÄKÖKULMA / Ministeriltä pääsi lausunto
Kirjoittaja: Pekka Vuoristo
Julkaistu: Helsingin sanomat, 9.9.2008
Monikaan ei tainnut panna merkille, mitä työministeri Tarja Cronberg (vihr) viime tiistaina pidetyssä seminaarissa sanoi yritysten henkilöstön monimuotoisuudesta.
Jokunen valpas Helsingin Sanomien lukija kuitenkin löysi tekstin työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta. Kiitos vinkeistä, ministeriltä päässyt lausunto ansaitsee tulla lainatuksi vaikka vähän myöhässäkin.
"Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle", ministeri sanoi. Jos töissä on erilaisia ihmisiä, se houkuttaa myös erilaisia asiakkaita ja yritys osaa myös tehdä tuotteita erilaisiin tarpeisiin, hän perusteli.
Ministeri jatkoi: "Yrityksen olisi hyvä tietää, että sen työyhteisö on riittävän monimuotoinen. Sen tulisi tarkastaa puolivuosittain, että palkkalistalta löytyy eri sukupuolia, eri ikäryhmiä, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja."
Anteeksi kuinka?
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä sanoo näin: "Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta."
Jos työntekijöitä on niin paljon, että yritys laatii heistä tiedoston, sitä tehtäessä on noudatettava henkilötietolakia. Siinä nimenomaan kielletään käsittelemästä tietoja, jotka kuvaavat esimerkiksi rotua tai etnistä alkuperää, yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta, sairautta tai vammaisuutta sekä sukupuolista suuntautumista.
Epäilemättä ministeri tarkoitti sammakollaan edistää suvaitsevaisuutta työelämässä. Mutta arkista työelämää vähänkin tuntevalla ministerin lausunto saa hälytyskellot soimaan, vaikka ei olisi minkäänlaista lakien tuntemusta.
PEKKA.VUORISTO@HS.FI KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN POLITIIKAN TOIMITTAJA.
Erityisavustaja Elina Moisio ja vihreä kumous
Edellinen kirjoitus käsitteli työministeri Tarja Cronbergin sähläämistä henkilötietolain suhteen. Tämä sille suoraa jatkoa.
Scriptan vieraskirjan nimimerkki MW huomautti työministeri Tarja Cronbergille sekä hänen erityisavustajalleen Elina Moisiolle ministerin aikaisemmin lausumasta laittomasta kehoituksesta seuraavansisältöisellä viestillä:
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Mxxx Wxxx
Lähetetty: 04.09.2008 22:46:00
Vastaanottaja: Mxxx Wxxx;Cronberg Tarja TEM
Kopio: Moisio Elina TEM
Aihe: Cronberg: Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle
Ministeri varmaan tietää, että työnantajalla _ei ole oikeutta_ (henkilötietolain 22.4.1999/523 [1] 3. luku §11) udella työntekijöidensä seksuaalisesta suuntamisesta, vakaumuksista jne.
Olettehan te melkoinen asiantuntija. Aika vahva yritys silti. Nämä tiedothan teitä kiinnostaisivat, "sopiviin tarkoituksiin"?
Erotkaa, olkaa hyvä. Työministerillä pitäisi olla alkeistiedot työelämän perussäännöistä. Erotkaa, olkaa hyvä.
No, tuli Kliitoksia ja Syysterveiset.
Ministerin erityisavustaja Moisio vastasi MW:lle seuraavasti:
Kliitokset palautteestasi.
Pahoitteluni, että ministerin puheesta jäi väärä käsitys elämään. Missään nimessä työnantajalla ei ole oikeutta asian tutkimiseen, kuten totesit. Olisi hyvä, jos työnantaja osaa arvostaa ihmisten erilaisuutta. Moninaisuus ja esimerkiksi erilaisuus on hyvä myös huomioida henkilöstöpolitiikassa.
Syksyterveisin
Elina Moisio
Erityisavustaja
Moisio ei tietenkään ottanut kantaa ilmeiseen laittomaan kehoitukseen, vaan edelleen painotti, että työnantajan on hyvä arvostaa erilaisuutta, jonka olemassaoloa hän ei saa lain mukaan tutkia tai kysyä. Toisessa viestissä Moisio vielä jatkoi:
Viesti : Ohjaisin lukemaan seuraavan tutkimuksen (joka viitteenä löytyy www.monikko.net sivustolta):
Rutherford ja Ollereanshaw (2002): The business of diversity. how organisations in the public and private sectors are integrating equality and diversity to enhance business performance. Schneider-Ross. Heidän tutkimistaan organisaatiosta 80 prosenttia oli sitä mieltä että hyvien monimuotoisuutta tukevien käytäntöjen ja taloudellisen suoriutumisen välillä on yhteys. Ja että siitä on taloudellisia hyötyjä.
Samaan päätyvät Moisio ja Martikainen tutkimuksessaan Kykyjen Mosaiikki (2006), jonka löydät www.monikko.net ja väestöliiton sivuilta. Olen itse tätä asiaa tutkinut ja tuon tutkimuksen lähdeluettelosta löytyy muita tutkimustuloksia aiheesta.
Yst. Terv.
Elina Moisio
Erityisavustaja
Vaikken olekaan alkuperäisen sähköpostikeskustelun alkuperäinen osapuoli, haluaisin kiinnittää huomiota ministerin erityisavustajan mainitsemiin tutkimuksiin. Tutkimuksista jälkimmäinen - Kykyjen Mosaiikki - löytyy kokonaisuudessaan verkkojulkaisuna. Tutkimuksen ovat julkaisseet uskontotieteilijä fil.tri Tuomas Marttila sekä siis VTM Elina Moisio itse.
Ensin mainitun tutkimuksen tarkastelu on aavistuksen ongelmallisempaa, koska verkosta löytyy ainoastaan tiivistelmä. Siinä on kuitenkin enemmän kuin kylliksi. Jatketaan kohta yksityiskohdilla.
Moisio toteaa, että molemmat tutkimukset päätyvät samaan lopputulokseen, eli siihen, että "hyvien monimuotoisuutta tukevien käytäntöjen ja taloudellisen suoriutumisen välillä on yhteys. Ja että siitä on taloudellisia hyötyjä."
Kykyjen Mosaiikki perustelee (sivu 56) taloudellisen suoriutumisen sillä, että a) Rutherford ja Ollereanshaw sanovat omassa tutkimuksessaan niin sekä b) sillä, että tutkimuksessa käytetyt suomalaiset asiantuntijat sanoivat kysymyksessä 16a ja 16b niin. Kysymykset kuuluivat näin:
16A: Kaikki työpaikat ovat lähtökohtaisesti monimuotoisia, sitä ei vain osata tällä hetkellä hyödyntää tarpeeksi henkilöstösuunnittelussa ja johtamisessa. Tämän oivaltaminen tuottaisi taloudellista etua yritykselle. Monimuotoisuuden johtamisen käytännön toimenpiteet lisäävät yritysten tuottavuutta.
16B: Kaikki työpaikat ovat lähtökohtaisesti monimuotoisia, sitä ei vain osata tällä hetkellä hyödyntää tarpeeksi henkilöstösuunnittelussa ja johtamisessa. Tämän oivaltaminen tuottaisi taloudellista etua yritykselle.
Muita perusteluja ei taloudellisen suoriutumisen anneta. Mutta ketkä sitten toimivat tutkimuksen asiantuntijoina? Ketkä ovat riittävän kompetentteja tahoja lausumaan jotain siitä, mikä määrittelee julkisen ja yksityisen sektorin taloudellisen suoriutumisen niinkin pitkän ajan päästä kuin 2020?
Asiantuntijalista on vakuuttava. Talousneuvoja ovat antamassa mm. entinen ja nykyinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen ja Rainer Hiltunen sekä Vähemmistöasiain neuvottelukunnasta Tarja Rantala. Islam-apologeetta Isra Lehtinen. Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale. Iranilaissyntyinen yhteisöpedagogi Melody Karvonen. Kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia. Taatusti diverssi Kalle Könkkölä. Vammaisten ja vajaakuntoisten erityistyöllistämisen kysymyksiin erikoistunut Pasi Ylipaavalniemi. Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry:n hallituksen jäsen Tuula Joronen. Sekä 14 muuta, joiden mielenkiinto eittämättä kohdistuu samaan ongelmatiikaan: miten saada firmat tuottamaan niin, että savupiiput hehkuvat punaisina euroja ja dollareita omistajilleen tuottaen.
Taloudellinen suoriutuminen on muuten suomennos "Business Performance":sta. Jos olisin itse lähtenyt tutkimaan tätä kompleksista aihealuetta, olisin kenties yrittänyt vähäisellä liiketoiminnallisella tietämykselläni ensin ymmärtää, mitä tämä asia oikein on, ja sitten yrittänyt dekonstruktoida taloudellisen suoriutumisen sen tyypillisiin osakomponentteihin. Voi toki olla niinkin, että valitsemani lähestymistapa olisi väärä. Jos ministeritason ihmisiä kauhun valtaan saava vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen sanoo, että kyllä se diversiteetti rahavirtoja kasvattaa, niin mitäpä sitä turhaan pohdiskelemaan sitä, voisiko myös OLAP:lla, EAI:lla, ETL:llä, DW:llä, performanssi-indikaattoreilla, BSC:lla ja sen sellaisilla olla jotain vaikutusta talouteen ja sen menestymiseen tai menestymättömyyteen.
Elina Moisio saattaa ajatella erilaisella tavalla. Jos laittaa nimensä tutkimukseen, josta saadaan lopputulemana ulos tieto siitä, että monimuotoisuuden suosimisella ja taloudellisella suoritumisella on yhteys, ja esittää ainoana todisteenaan sen, että "ne muut sanoivat kysyttäessä niin", niin sanoisin, että aika heikolla pohjalla ollaan. Jos yksi, joka ei asiasta mitään tiedä, kysyy muilta yhtä tietämättömiltä, niin eipä tuosta kovin validia tieteellistä faktaa synny. Saati toistettavaa. Ikävää, koska tieteellisen tutkimuksen ehdoton perusedellytys on tulosten toistettavuus.
Vai olenko taas väärässä? Ehkäpä. Sillä onhan todennäköistä, että mikäli kahdeltakymmeneltäneljältä satunnaisesti valitulta maahanmuuttajien ympärillä tapahtuvasta loiskiehunnasta elantonsa saavalta kulttuurikoordinaattorilta kysyttäisiin, että "uskotteko, että diversiteetti auttaa yrityksiä vuonna 2020", niin tulokset voivat toden totta olla yhteneviä. "KYLLÄ AUTTAA! IHAN VARMASTI AUTTAA", kuuluisi kuin yhdestä suusta.
On huvittavaa, että Kykyjen Mosaiikki ei edes yritä muodostaa kausaali- tai korrelaatioketjua diversiteetin ja taloudellisen suoriutumisen välille. Kunhan tyydytään toteamaan, että "jokin yhteys on olemassa".
Ei olisi suurta murhetta, jos tällainen höpinä pysyisi Marttilan ja Moision omissa piireissä. Harmillisesti on kuitenkin niin, että samaa fiilissurffausta saadaan kuulla itsensä työministeri Cronbergin suusta. Työministeri, jolla pitäisi tietääkseni olla edes jonkinlaiset talouden perustiedot, ammentaakin oppinsa suojattinsa tutkimuksesta. Ja hupaisin osuus on vielä tulossa. Sen lisäksi, että Moisio on haastatellut muita syväuskovia, hän on käyttänyt Argumentoiva Delfoi -menetelmää (sivu 15) hypätäkseen haastateltaviensa kanssa vuoteen 2020 ja selvittääkseen, mikä on Suomen tila tällöin. On kuvaavaa, että haastatellut aikamatkaaja-"asiantuntijat" jättivät matkakertomuksensa anonyymisti (sivu 15).
Toinen mainittu tutkimus, Rutherford:n ja Ollereanshaw:n "The Business of Diversity" yrittää sentään edes vähän. Se on konsulttifirma Schneider-Ross:n kustantama hanke, jossa haastateltiin 140 julkisen ja yksityisen sektorin edustajaa. Tutkimuksen Excecutive Summary toimii itse asiassa upeana myyntipresentaationa. Diversiteetti johtaa useimmissa tapauksissa parantuneeseen kannattavuuteen, kustannussäästöihin, parantuneeseen palvelutarjontaan ja markkinointiin. Diversiteetin ainoana vikana tuntuu olevan se, ettei sitä ole vielä keksitty kaikkialla.
Kuulostaa hyvältä. Diversiteetin täytyy olla hyvä juttu.
En myöskään näe mitään eturistiriitaa siinä, että tällaiseen tutkimustulokseen päätyvän tutkimuksen kustantanut Schneider-Ross -yhtiö ilmoittaa missiokseen "..to provide expert guidance which enables our clients to accelerate the integration of diversity and inclusion into their organisations." Ei ollenkaan hullua. Paljon hullumpaa olisi ollut se, että diversiteetti-integraatiota ja inkluusiota leipätyökseen tarjoava yhtiö olisi tuottanut tutkimustuloksen jossa olisi todettu, että diversiteetistä ei ole hyötyä. Se olisi ollut aivan hullua. Ehkä siksi niin ei käynytkään.
Edelleen tämä asia hieman mietityttää. Oudointa on itselleni se asia, että miksi diversiteetti olisi oletuksena niin hyvä asia. Ja miksi vihreä ministeri ja ministerin erityisavustaja ovat niin kiinnostuneita yritysten tuottavuudesta / kannattavuudesta / raha-asioista ylipäätään? Eivätkö nämä ole ihan samoja vihreitä, jotka vain hetki sitten keikkuivat Vuotoksen altaan lähipuiden kettingeissä? Eivätkö nämä ole ihan samoja vihreitä, jotka vain hetki sitten pitivät teollistumista suurimpana saatananaan?
Miksi diversiteetti olisi ylipäätään tuotantotekninen tai prosessitekninen hyve? Kun on ennemminkin niin, tarkoituksellisen diversifikaation sijasta olisi kyettävä jatkuvaan konsolidaatioon - eli yksinkertaistamiseen. Monta toimintatapaa tarkoittaa samaa kuin ei toimintatapaa lainkaan. Jos kaikki saavat tehdä niinkuin haluavat tai jaksavat tai viitsivät, tuloksena ei ole prosessi vaan sekamelskainen ad-hoc-hässäkkä, joka toimii yhtä hyvin kuin Zimbabwen pankkilaitos.
Mutta ehkäpä tämä on juuri se, mitä Moisio diversiteettiä tuputtamalla toivookin. Ja onhan hänelläkin esikuvansa. Luddiittit - 1800-luvun alussa Britanniassa eläneet teollista vallankumousta vastustaneet työläiset - rikkoivat teollisuuskoneita heittämällä niihin kiviä. 2000-luvulla koneiden immateriaalisiin rattaisiin heitelläänkin sitten jotain ihan muuta.
Tässä kirjoituksessa on ollut runsaasti jossittelua. Näin käy usein, kun kirjoitetaan ihmisistä, jotka kirjoittavat ihmisistä, jotka kirjoittavat vuonna 2020 tapahtuvista tapahtumista, jotka voivat käydä toteen, jos muutkin uskoisivat sen, mitä he uskovat muiden tulevan uskomaan. Toivottavasti näin käy, sillä muuten edessämme ei olekaan "Kykyjen Mosaiikki" vaan - Elinan sivun 66 termejä käyttääkseni - joko Toisen Luokan Talous tai Normivajeisten Pätkäputki.
Voit valita vapaasti.
Scriptan vieraskirjan nimimerkki MW huomautti työministeri Tarja Cronbergille sekä hänen erityisavustajalleen Elina Moisiolle ministerin aikaisemmin lausumasta laittomasta kehoituksesta seuraavansisältöisellä viestillä:
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Mxxx Wxxx
Lähetetty: 04.09.2008 22:46:00
Vastaanottaja: Mxxx Wxxx;Cronberg Tarja TEM
Kopio: Moisio Elina TEM
Aihe: Cronberg: Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle
Ministeri varmaan tietää, että työnantajalla _ei ole oikeutta_ (henkilötietolain 22.4.1999/523 [1] 3. luku §11) udella työntekijöidensä seksuaalisesta suuntamisesta, vakaumuksista jne.
Olettehan te melkoinen asiantuntija. Aika vahva yritys silti. Nämä tiedothan teitä kiinnostaisivat, "sopiviin tarkoituksiin"?
Erotkaa, olkaa hyvä. Työministerillä pitäisi olla alkeistiedot työelämän perussäännöistä. Erotkaa, olkaa hyvä.
No, tuli Kliitoksia ja Syysterveiset.
Ministerin erityisavustaja Moisio vastasi MW:lle seuraavasti:
Kliitokset palautteestasi.
Pahoitteluni, että ministerin puheesta jäi väärä käsitys elämään. Missään nimessä työnantajalla ei ole oikeutta asian tutkimiseen, kuten totesit. Olisi hyvä, jos työnantaja osaa arvostaa ihmisten erilaisuutta. Moninaisuus ja esimerkiksi erilaisuus on hyvä myös huomioida henkilöstöpolitiikassa.
Syksyterveisin
Elina Moisio
Erityisavustaja
Moisio ei tietenkään ottanut kantaa ilmeiseen laittomaan kehoitukseen, vaan edelleen painotti, että työnantajan on hyvä arvostaa erilaisuutta, jonka olemassaoloa hän ei saa lain mukaan tutkia tai kysyä. Toisessa viestissä Moisio vielä jatkoi:
Viesti : Ohjaisin lukemaan seuraavan tutkimuksen (joka viitteenä löytyy www.monikko.net sivustolta):
Rutherford ja Ollereanshaw (2002): The business of diversity. how organisations in the public and private sectors are integrating equality and diversity to enhance business performance. Schneider-Ross. Heidän tutkimistaan organisaatiosta 80 prosenttia oli sitä mieltä että hyvien monimuotoisuutta tukevien käytäntöjen ja taloudellisen suoriutumisen välillä on yhteys. Ja että siitä on taloudellisia hyötyjä.
Samaan päätyvät Moisio ja Martikainen tutkimuksessaan Kykyjen Mosaiikki (2006), jonka löydät www.monikko.net ja väestöliiton sivuilta. Olen itse tätä asiaa tutkinut ja tuon tutkimuksen lähdeluettelosta löytyy muita tutkimustuloksia aiheesta.
Yst. Terv.
Elina Moisio
Erityisavustaja
Vaikken olekaan alkuperäisen sähköpostikeskustelun alkuperäinen osapuoli, haluaisin kiinnittää huomiota ministerin erityisavustajan mainitsemiin tutkimuksiin. Tutkimuksista jälkimmäinen - Kykyjen Mosaiikki - löytyy kokonaisuudessaan verkkojulkaisuna. Tutkimuksen ovat julkaisseet uskontotieteilijä fil.tri Tuomas Marttila sekä siis VTM Elina Moisio itse.
Ensin mainitun tutkimuksen tarkastelu on aavistuksen ongelmallisempaa, koska verkosta löytyy ainoastaan tiivistelmä. Siinä on kuitenkin enemmän kuin kylliksi. Jatketaan kohta yksityiskohdilla.
Moisio toteaa, että molemmat tutkimukset päätyvät samaan lopputulokseen, eli siihen, että "hyvien monimuotoisuutta tukevien käytäntöjen ja taloudellisen suoriutumisen välillä on yhteys. Ja että siitä on taloudellisia hyötyjä."
Kykyjen Mosaiikki perustelee (sivu 56) taloudellisen suoriutumisen sillä, että a) Rutherford ja Ollereanshaw sanovat omassa tutkimuksessaan niin sekä b) sillä, että tutkimuksessa käytetyt suomalaiset asiantuntijat sanoivat kysymyksessä 16a ja 16b niin. Kysymykset kuuluivat näin:
16A: Kaikki työpaikat ovat lähtökohtaisesti monimuotoisia, sitä ei vain osata tällä hetkellä hyödyntää tarpeeksi henkilöstösuunnittelussa ja johtamisessa. Tämän oivaltaminen tuottaisi taloudellista etua yritykselle. Monimuotoisuuden johtamisen käytännön toimenpiteet lisäävät yritysten tuottavuutta.
16B: Kaikki työpaikat ovat lähtökohtaisesti monimuotoisia, sitä ei vain osata tällä hetkellä hyödyntää tarpeeksi henkilöstösuunnittelussa ja johtamisessa. Tämän oivaltaminen tuottaisi taloudellista etua yritykselle.
Muita perusteluja ei taloudellisen suoriutumisen anneta. Mutta ketkä sitten toimivat tutkimuksen asiantuntijoina? Ketkä ovat riittävän kompetentteja tahoja lausumaan jotain siitä, mikä määrittelee julkisen ja yksityisen sektorin taloudellisen suoriutumisen niinkin pitkän ajan päästä kuin 2020?
Asiantuntijalista on vakuuttava. Talousneuvoja ovat antamassa mm. entinen ja nykyinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen ja Rainer Hiltunen sekä Vähemmistöasiain neuvottelukunnasta Tarja Rantala. Islam-apologeetta Isra Lehtinen. Stakesin pääjohtaja Vappu Taipale. Iranilaissyntyinen yhteisöpedagogi Melody Karvonen. Kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia. Taatusti diverssi Kalle Könkkölä. Vammaisten ja vajaakuntoisten erityistyöllistämisen kysymyksiin erikoistunut Pasi Ylipaavalniemi. Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry:n hallituksen jäsen Tuula Joronen. Sekä 14 muuta, joiden mielenkiinto eittämättä kohdistuu samaan ongelmatiikaan: miten saada firmat tuottamaan niin, että savupiiput hehkuvat punaisina euroja ja dollareita omistajilleen tuottaen.
Taloudellinen suoriutuminen on muuten suomennos "Business Performance":sta. Jos olisin itse lähtenyt tutkimaan tätä kompleksista aihealuetta, olisin kenties yrittänyt vähäisellä liiketoiminnallisella tietämykselläni ensin ymmärtää, mitä tämä asia oikein on, ja sitten yrittänyt dekonstruktoida taloudellisen suoriutumisen sen tyypillisiin osakomponentteihin. Voi toki olla niinkin, että valitsemani lähestymistapa olisi väärä. Jos ministeritason ihmisiä kauhun valtaan saava vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen sanoo, että kyllä se diversiteetti rahavirtoja kasvattaa, niin mitäpä sitä turhaan pohdiskelemaan sitä, voisiko myös OLAP:lla, EAI:lla, ETL:llä, DW:llä, performanssi-indikaattoreilla, BSC:lla ja sen sellaisilla olla jotain vaikutusta talouteen ja sen menestymiseen tai menestymättömyyteen.
Elina Moisio saattaa ajatella erilaisella tavalla. Jos laittaa nimensä tutkimukseen, josta saadaan lopputulemana ulos tieto siitä, että monimuotoisuuden suosimisella ja taloudellisella suoritumisella on yhteys, ja esittää ainoana todisteenaan sen, että "ne muut sanoivat kysyttäessä niin", niin sanoisin, että aika heikolla pohjalla ollaan. Jos yksi, joka ei asiasta mitään tiedä, kysyy muilta yhtä tietämättömiltä, niin eipä tuosta kovin validia tieteellistä faktaa synny. Saati toistettavaa. Ikävää, koska tieteellisen tutkimuksen ehdoton perusedellytys on tulosten toistettavuus.
Vai olenko taas väärässä? Ehkäpä. Sillä onhan todennäköistä, että mikäli kahdeltakymmeneltäneljältä satunnaisesti valitulta maahanmuuttajien ympärillä tapahtuvasta loiskiehunnasta elantonsa saavalta kulttuurikoordinaattorilta kysyttäisiin, että "uskotteko, että diversiteetti auttaa yrityksiä vuonna 2020", niin tulokset voivat toden totta olla yhteneviä. "KYLLÄ AUTTAA! IHAN VARMASTI AUTTAA", kuuluisi kuin yhdestä suusta.
On huvittavaa, että Kykyjen Mosaiikki ei edes yritä muodostaa kausaali- tai korrelaatioketjua diversiteetin ja taloudellisen suoriutumisen välille. Kunhan tyydytään toteamaan, että "jokin yhteys on olemassa".
Ei olisi suurta murhetta, jos tällainen höpinä pysyisi Marttilan ja Moision omissa piireissä. Harmillisesti on kuitenkin niin, että samaa fiilissurffausta saadaan kuulla itsensä työministeri Cronbergin suusta. Työministeri, jolla pitäisi tietääkseni olla edes jonkinlaiset talouden perustiedot, ammentaakin oppinsa suojattinsa tutkimuksesta. Ja hupaisin osuus on vielä tulossa. Sen lisäksi, että Moisio on haastatellut muita syväuskovia, hän on käyttänyt Argumentoiva Delfoi -menetelmää (sivu 15) hypätäkseen haastateltaviensa kanssa vuoteen 2020 ja selvittääkseen, mikä on Suomen tila tällöin. On kuvaavaa, että haastatellut aikamatkaaja-"asiantuntijat" jättivät matkakertomuksensa anonyymisti (sivu 15).
Toinen mainittu tutkimus, Rutherford:n ja Ollereanshaw:n "The Business of Diversity" yrittää sentään edes vähän. Se on konsulttifirma Schneider-Ross:n kustantama hanke, jossa haastateltiin 140 julkisen ja yksityisen sektorin edustajaa. Tutkimuksen Excecutive Summary toimii itse asiassa upeana myyntipresentaationa. Diversiteetti johtaa useimmissa tapauksissa parantuneeseen kannattavuuteen, kustannussäästöihin, parantuneeseen palvelutarjontaan ja markkinointiin. Diversiteetin ainoana vikana tuntuu olevan se, ettei sitä ole vielä keksitty kaikkialla.
Kuulostaa hyvältä. Diversiteetin täytyy olla hyvä juttu.
En myöskään näe mitään eturistiriitaa siinä, että tällaiseen tutkimustulokseen päätyvän tutkimuksen kustantanut Schneider-Ross -yhtiö ilmoittaa missiokseen "..to provide expert guidance which enables our clients to accelerate the integration of diversity and inclusion into their organisations." Ei ollenkaan hullua. Paljon hullumpaa olisi ollut se, että diversiteetti-integraatiota ja inkluusiota leipätyökseen tarjoava yhtiö olisi tuottanut tutkimustuloksen jossa olisi todettu, että diversiteetistä ei ole hyötyä. Se olisi ollut aivan hullua. Ehkä siksi niin ei käynytkään.
Edelleen tämä asia hieman mietityttää. Oudointa on itselleni se asia, että miksi diversiteetti olisi oletuksena niin hyvä asia. Ja miksi vihreä ministeri ja ministerin erityisavustaja ovat niin kiinnostuneita yritysten tuottavuudesta / kannattavuudesta / raha-asioista ylipäätään? Eivätkö nämä ole ihan samoja vihreitä, jotka vain hetki sitten keikkuivat Vuotoksen altaan lähipuiden kettingeissä? Eivätkö nämä ole ihan samoja vihreitä, jotka vain hetki sitten pitivät teollistumista suurimpana saatananaan?
Miksi diversiteetti olisi ylipäätään tuotantotekninen tai prosessitekninen hyve? Kun on ennemminkin niin, tarkoituksellisen diversifikaation sijasta olisi kyettävä jatkuvaan konsolidaatioon - eli yksinkertaistamiseen. Monta toimintatapaa tarkoittaa samaa kuin ei toimintatapaa lainkaan. Jos kaikki saavat tehdä niinkuin haluavat tai jaksavat tai viitsivät, tuloksena ei ole prosessi vaan sekamelskainen ad-hoc-hässäkkä, joka toimii yhtä hyvin kuin Zimbabwen pankkilaitos.
Mutta ehkäpä tämä on juuri se, mitä Moisio diversiteettiä tuputtamalla toivookin. Ja onhan hänelläkin esikuvansa. Luddiittit - 1800-luvun alussa Britanniassa eläneet teollista vallankumousta vastustaneet työläiset - rikkoivat teollisuuskoneita heittämällä niihin kiviä. 2000-luvulla koneiden immateriaalisiin rattaisiin heitelläänkin sitten jotain ihan muuta.
Tässä kirjoituksessa on ollut runsaasti jossittelua. Näin käy usein, kun kirjoitetaan ihmisistä, jotka kirjoittavat ihmisistä, jotka kirjoittavat vuonna 2020 tapahtuvista tapahtumista, jotka voivat käydä toteen, jos muutkin uskoisivat sen, mitä he uskovat muiden tulevan uskomaan. Toivottavasti näin käy, sillä muuten edessämme ei olekaan "Kykyjen Mosaiikki" vaan - Elinan sivun 66 termejä käyttääkseni - joko Toisen Luokan Talous tai Normivajeisten Pätkäputki.
Voit valita vapaasti.
torstai 4. syyskuuta 2008
Työministeri Tarja Cronberg kehottaa rikkomaan lakia
Työministerin 2.9.2008 klo 14.15 julkaistussa tiedotteessa todetaan seuraavaa: Cronberg: Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle
- Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle. Monimuotoisuuden kunnioittamisesta on yritykselle imagoetua: yritys, jossa on töissä erilaisia ihmisiä, houkuttelee myös asiakkaiksi erilaisia ihmisiä. Yritys pystyy myös ottamaan paremmin erilaiset ryhmät huomioon tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä, työministeri Tarja Cronberg totesi Työkyvyllä tulosta -seminaarissa Helsingissä 2.9.2008
Cronberg muistutti, että monimuotoisuus on myös kilpailuvaltti, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Hyvän työnantajan maine kiirii eteenpäin.
- Yrityksen olisi hyvä tehdä jatkossa monimuotoisuuden tarkistus aina puolivuosittain. Sen tulisi tarkastaa, että palkkalistalta löytyy eri sukupuolia, eri ikäryhmiä, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja.
- Palkkaamalla myös vammaisia, kauppa vastaa moninaisuudeltaan paremmin paikallista yhteisöä. Se on siten osa yhteisöä, jossa se toimii. Tällöin kaikkien tuon yhteisön asukkaiden on luontevaa tulla asiakkaiksi, Cronberg painotti.
- Monimuotoinen työympäristö on usein innovatiivinen. Totutut toimintamallit saavat erilaisten ihmisten tietojen ja taitojen myötä rinnalleen uusia ideoita ja menetelmiä. Monimuotoisuus ja erilaisuus luovat uusien oivallusten kannalta otollisen maaperän.
Tarkoitus on eittämättä hyvä, mutta homma menee sikäli reisille, että moinen toiminta olisi vastoin vallitsevaa lakia. Henkilötietolain 22.4.1999/523, 3. luku §11 toteaa, että
1) rotua tai etnistä alkuperää;
2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista;
3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta;
4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia;
5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; ..
..koskevien tietojen käsittely on kiellettyä tietojen arkaluonteisuuden vuoksi. Tietojen käsittelyllä ei pidä ymmärtää sitä, että tällaista rekisteriä ei saisi julkistaa. Ei tietenkään saisi, mutta kielto on paljon laajempi. Tällaista rekisteriä ei saa olla olemassa. Ja silti jostain kummallisesta syystä työministeri Cronberg katsoo, että a) tällaisia rekistereitä pitäisi olla olemassa, b) yritysten tulisi aktiivisesti käyttää rekistereiden tietoja saavuttaakseen kilpailullista etua. Liiketoiminnallisen hyödyn vuoksi siis. Ymmärtäisin itse tällaisen syyn raskauttavaksi.
maanantai 18. elokuuta 2008
Unelmia Jutalle
Jutta pyytää unelmia. Antakaamme niitä hänelle.
Unelmani on että .. lintukoto säilytettäisiin lintukotona. Ei kettukotona, ei susikotona eikä ahmakotona. Vaan lintukotona.
Unelmani on että .. lintukoto säilytettäisiin lintukotona. Ei kettukotona, ei susikotona eikä ahmakotona. Vaan lintukotona.
sunnuntai 11. toukokuuta 2008
Sanamagiaa äitienpäivän ratoksi
Äitienpäivä. HE:n sunnuntaidebatissa kasvatustieteen tri Mirja Talib ja fil.tri Päivi Lipponen kommentoivat maahanmuuttaja-asioita. Vaikka kirjoituksen otsikko "Suomi epäonnistunut kotouttamisessa" ensilukemalta näyttää antavan viitteitä kauanodotetusta kriittisestä suhtautumisesta maahanmuuttoasioihin, on varsinainen leipäteksti jälleen kerran sitä ihteään - elikäs jänisstrategialla toteutettavaa pään pensaaseen laittoa.
Erityisesti huvituin kohdasta, jossa arvoisat tohtorit lausuvat näin:
"Ruotsissa on lähiöitä, joissa harva asukas puhuu ruotsia. Ruotsalaiset ovat joukkopaenneet kaupunginosasta. Tilalle ovat tulleet maahanmuuttajat, jotka ovat eristäytyneet valtaväestöstä. Lapset perivät vanhempiensa turhautumisen. Perheiden aika kuluu katsomalla kotimaan televisio-ohjelmia lautasantennin avulla. Vanhemmat eivät saa osaamistaan vastaavaa työtä, siihen liittyviä tuloja eivätkä yhteiskunnallista asemaa. Tätä sosiaalista alenemista he eivät ehkä osanneet aavistaa kotimaassaan.
Euroopassa maahanmuuttajien määrän kasvu on synnyttänyt siirtolaisvastaisia puolueita, jotka ovat menestyneet mys vaaleissa, kuten viimeksi Italiassa. Julkisessa keskustelussa maahanmuuttajat on nähty uhkana, joka synnyttää työttömyyttä ja romahduttaa maan hyvinvoinnin. Tutkimusten mukaan uhkakuvat eivät pidä paikkaansa."
Koko sitaatti on muutoin kuin perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun suusta, viimeistä virkettä lukuunottamatta. Mutta toisin kuin persuvaltuutetut, arvon naistohtoreilla ei näytä olevan ymmärrystä nähdä sitä, että hehän juuri ensin itse osoittivat, että ne maahanmuuttajat tai heidän lapsensa eivät saa töitä. Ja jos ei ole töitä, niin se tarkoittaa työttömyyttä. Jostain kumman syystä on kuitenkin olemassa "tutkimuksia", jotka toteavat, että työttömyysuhkakuva ei olekaan paikkansapitävä.
Mitä nyt siis pitää uskoa? Niitä tutkimuksia, Mirjaa & Päiviä vaiko jotain muuta totuutta?
Vai onko niin, että maahanmuuttajat sekä heidän aleneva polvensa a) on todellakin predestinoitu työttömyyteen, mutta b) jos tämän sanoo ääneen ei-SDP-sidonnaisessa puoluepoliittisessa kontekstissa, asia muuttuu epätodeksi?
Ja sama asia vielä yksinkertaisemmin: asia X on totta, mutta jos sen sanoo taho T, niin se onkin ei-totta.
Koska asia ei voi olla muulla tavalla, sen on oltava juuri näin. Arthur Conan Doylea mukaillen: "Once you eliminate the impossible, whatever remains, no matter how improbable, must be the truth."
Samankaltaista todellisuudenpakorakennetta kyhätään kirjoituksen lopussa. Kirjoittajien näyttää olevan mahdotonta kieltää kaikkien omin silmin näkemä surkeus, joten tehdään mentaalinen loikka: jos maahanmuuttajat on tuomittu syrjäytymiseen, ja meillä on maahanmuuttajia, niin heis hois, taiotaan heidät pois:
"Meidän on ymmärrettävä, että nuoret haluavat olla ennenkaikkea nuoria ja elää omaa elämäänsä. He eivät halua olla iänkaikkisesti maahanmuuttajia."
Sinne katosivat maahanmuuttajat. Sinne katosivat maahanmuuttajien ongelmat. Sinne katosivat soaiaalinen aleneminen, syrjäytyminen, ghetot, turhautuminen ja lautasantennilaitoshoito. Kaikki on tahdosta kiinni.
Blogikirjoittaja Jussi K. Niemelä on suominut kärkevästi naistutkimusta. Eräs mielenkiintoinen piirre on Niemelän detektoima sanamagian käsite. Sanamagian essenssi on kiteytettynä tässä:
Kieltä muuttamalla todellisuuskin muuttuu.
Niinpä.
Jos maahanmuuttajia lakataan kutsumasta maahanmuuttajiksi, ei jää enää jäljelle sellaista joukkoa, joka kärsisi maahanmuuttajiin kohdistuvista sekä maahanmuuttajien konstruoimista ongelmista.
Mutta poistuuko varsinainen ongelma mihinkään?
Tuskin.
Mutta mitä siitä. Kysehän oli maahanmuuttajien ongelmista. Niitähän tässä nyt yritetään hiki kukkahatussa ratkaista.
Joo.
Olisikohan muuten syytä aloittaa keskustelu siitä, voitaisiinko lakata käyttämästä sanaa "ongelma"?
Näet jos ei ole ongelmia, niin silloin ei ole ongelmia. Ja jos ei ole ongelmia, niin silloinhan kaikilla on kaikki hyvin.
-- Matias
ps: Yritysmaailmassa tähän käytäntöön on muuten jo siirrytty. Sillä puolella ei ole enää ongelmia. On vain pelkkiä haasteita.
Erityisesti huvituin kohdasta, jossa arvoisat tohtorit lausuvat näin:
"Ruotsissa on lähiöitä, joissa harva asukas puhuu ruotsia. Ruotsalaiset ovat joukkopaenneet kaupunginosasta. Tilalle ovat tulleet maahanmuuttajat, jotka ovat eristäytyneet valtaväestöstä. Lapset perivät vanhempiensa turhautumisen. Perheiden aika kuluu katsomalla kotimaan televisio-ohjelmia lautasantennin avulla. Vanhemmat eivät saa osaamistaan vastaavaa työtä, siihen liittyviä tuloja eivätkä yhteiskunnallista asemaa. Tätä sosiaalista alenemista he eivät ehkä osanneet aavistaa kotimaassaan.
Euroopassa maahanmuuttajien määrän kasvu on synnyttänyt siirtolaisvastaisia puolueita, jotka ovat menestyneet mys vaaleissa, kuten viimeksi Italiassa. Julkisessa keskustelussa maahanmuuttajat on nähty uhkana, joka synnyttää työttömyyttä ja romahduttaa maan hyvinvoinnin. Tutkimusten mukaan uhkakuvat eivät pidä paikkaansa."
Koko sitaatti on muutoin kuin perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun suusta, viimeistä virkettä lukuunottamatta. Mutta toisin kuin persuvaltuutetut, arvon naistohtoreilla ei näytä olevan ymmärrystä nähdä sitä, että hehän juuri ensin itse osoittivat, että ne maahanmuuttajat tai heidän lapsensa eivät saa töitä. Ja jos ei ole töitä, niin se tarkoittaa työttömyyttä. Jostain kumman syystä on kuitenkin olemassa "tutkimuksia", jotka toteavat, että työttömyysuhkakuva ei olekaan paikkansapitävä.
Mitä nyt siis pitää uskoa? Niitä tutkimuksia, Mirjaa & Päiviä vaiko jotain muuta totuutta?
Vai onko niin, että maahanmuuttajat sekä heidän aleneva polvensa a) on todellakin predestinoitu työttömyyteen, mutta b) jos tämän sanoo ääneen ei-SDP-sidonnaisessa puoluepoliittisessa kontekstissa, asia muuttuu epätodeksi?
Ja sama asia vielä yksinkertaisemmin: asia X on totta, mutta jos sen sanoo taho T, niin se onkin ei-totta.
Koska asia ei voi olla muulla tavalla, sen on oltava juuri näin. Arthur Conan Doylea mukaillen: "Once you eliminate the impossible, whatever remains, no matter how improbable, must be the truth."
Samankaltaista todellisuudenpakorakennetta kyhätään kirjoituksen lopussa. Kirjoittajien näyttää olevan mahdotonta kieltää kaikkien omin silmin näkemä surkeus, joten tehdään mentaalinen loikka: jos maahanmuuttajat on tuomittu syrjäytymiseen, ja meillä on maahanmuuttajia, niin heis hois, taiotaan heidät pois:
"Meidän on ymmärrettävä, että nuoret haluavat olla ennenkaikkea nuoria ja elää omaa elämäänsä. He eivät halua olla iänkaikkisesti maahanmuuttajia."
Sinne katosivat maahanmuuttajat. Sinne katosivat maahanmuuttajien ongelmat. Sinne katosivat soaiaalinen aleneminen, syrjäytyminen, ghetot, turhautuminen ja lautasantennilaitoshoito. Kaikki on tahdosta kiinni.
Blogikirjoittaja Jussi K. Niemelä on suominut kärkevästi naistutkimusta. Eräs mielenkiintoinen piirre on Niemelän detektoima sanamagian käsite. Sanamagian essenssi on kiteytettynä tässä:
Kieltä muuttamalla todellisuuskin muuttuu.
Niinpä.
Jos maahanmuuttajia lakataan kutsumasta maahanmuuttajiksi, ei jää enää jäljelle sellaista joukkoa, joka kärsisi maahanmuuttajiin kohdistuvista sekä maahanmuuttajien konstruoimista ongelmista.
Mutta poistuuko varsinainen ongelma mihinkään?
Tuskin.
Mutta mitä siitä. Kysehän oli maahanmuuttajien ongelmista. Niitähän tässä nyt yritetään hiki kukkahatussa ratkaista.
Joo.
Olisikohan muuten syytä aloittaa keskustelu siitä, voitaisiinko lakata käyttämästä sanaa "ongelma"?
Näet jos ei ole ongelmia, niin silloin ei ole ongelmia. Ja jos ei ole ongelmia, niin silloinhan kaikilla on kaikki hyvin.
-- Matias
ps: Yritysmaailmassa tähän käytäntöön on muuten jo siirrytty. Sillä puolella ei ole enää ongelmia. On vain pelkkiä haasteita.
perjantai 15. helmikuuta 2008
Amikismia Manuelan tapaan
Eräs syrjinnän muoto on nepotismi. Nepotismi-sana on johtettu latinasta - nepos tarkoittaa jälkeläistä, mahdollisesti pojan- tai tyttärenpoikaa. Sittemmin samainen sana on vakiintunut tarkoittamaan kaikenlaista sukulaisten suosimista. Esimerkkinä nepotismista mainittakoon vaikkapa tilanne, jossa julkisen viran haltija myöntää sukulaiselleen edun, jota tämä ei normaalitilanteessa olisi oikeutettu saamaan. Toki muunkinlaista syrjintää esiintyy. En tiedä, onko kukaan yrittänyt vakiinnuttaa hyvävelismin tai parassiskosmin käsitteitä, mutta kimuraisten käsitteiden takana vaaniva asia - ystävien suosiminen siis - lienee vähintään yhtä yleistä kuin nepotismi. Paremman käsitteen mieleen juolahtamattomuuden vuoksi ehdottaisin "ystävyysnepotismin" kantasanaksi latinan kielen ystävää tarkottavaa sanaa amicus - tästä johdettaisiin amicismi tai vielä hieman suomalaisimmittain amikismi. Jollei kukaan vastusta tätä ehdotusta, lisään uuden käsitteen wikipediaan oikopikaa.
Ja sitten varsinaiseen asiaan.
Ellei eletä hyvin kummallisissa ja poikkeuksellisissa oloissa, on aina hyvä elää niinkuin opettaa. Näin tekevät muiden muassa Matti Nykänen sekä Mato Valtonen. Näin kuinkaan nimenomaisesti ei tee sillintuore Norjan lapsi- ja tasa-arvoministeri Manuela Ramin-Osmundsen. Manuela - Norjan ensimmäinen ulkomaalaistaustainen ministeri muuten - joutui torstai-iltana eroamaan hyvin ilmeisen amikismin takia. Hän oli helmikuun alussa jakanut tasa-arvoa karibialaiseen tapaan nimittämällä lapsiasiamieheksi pätevimmän ehdokkaan sijasta itselleen sopivimman, elikäs ystävänsä.
Media sai nopeasti vihjeitä Manuelan toikkaroinnista, ja niin kävivät sopulit hampaat hassusti hönöttäen poloisen Manuelan kimppuun. Hän päätti lyödä pöytään "kuseta niitä paskiaisia"-kortin, mutta valitettavasti tässä pelipöydässä se vastasi pelkkää patakakkosta. Käteen jääneestä "vaikene-kuin-hauta"-kortista ei ollut siitäkään enää mitään hyötyä, sitä kun voi käyttää vain itseänsä tyhmempiin. Näin kävikin, tässä tapauksessa ainoa bluffin niellyt oli pääministeri Jens Stoltenberg. Eikä kulunut kuin pieni hetki, niin totuus valkeni Jensillekin ja bluffi poistui pääministerin kiukkuisista keuhkoista karmivalla kröhinällä.
Seuraus: Kaikkien lasten ja tasa-arvoisten ystävä, rouva ministeri Manuela potkittiin pois postiltaan lähes susannakurosmaiset mittasuhteet saaneessa mediatapahtumassa, joka muistutti enemmän Bacchus-kultin bakkanaaleja kuin demokraattisessa valtiossa järjestettyä tiedotustilaisuutta. Hienoinen kansalaisten enemmistö (kahdeksankymmentäviisi prosenttia heistä) jäi vilkuttamaan hyvästejä onnen kyynel silmissään. Osa tyrskinnästä saattoi johtua siitä, että kaikki tiesivät mainiosti, että seuraava "tasa-arvo"-ministeri tulisi olemaan vielä hirmullisempi tapaus.
Päätämme raporttimme Norjanmaalta tähän ja toteamme huojentuneena, että vastaava temppu olisi ei olisi koskaan onnistunut Suomessa. Täällä ystävyyssuhteet kun eivät ole vielä koskaan meneet ohi poliittisista virkanimityksistä.
maanantai 28. tammikuuta 2008
Vihreät nuoret vs Perussuomalaiset nuoret
Kaksi kannanottoa kerjäläisasiaan, toinen vihreiltä nuorilta, toinen perussuomalaisilta nuorilta. Molempi pahempi, mutta kumpi järkevämpi ja/tai puhuttelevampi?
| Vihreet | Perukset |
| Kaikille Suomessa oleskeleville yhtäläiset oikeudet Viime aikoina tiedotusvälineissä on keskusteltu Helsingin kaduilla kerjäävistä ihmisistä ja turvapaikanhakijoiden karkotuksista. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn mukaan molemmissa kysymyksissä huomio tulee kiinnittää kaikkien mahdollisuuksiin elää Suomessa tasavertaisina, itsenäisinä ihmisinä. "Esimerkiksi kerjäämisen taustalla on yleensä se, että ihmisellä ei ole todellista mahdollisuutta työhön, opintoihin tai sosiaaliturvaan. Nämä oikeudet on taattava kaikille Suomessa oleskeleville", vaatii ViNOn puheenjohtaja Heikki Korpela. Suhtautumistapa kahteen erilaiseen ryhmään, kerjäläisiin ja turvapaikanhakijoihin, on ollut yhteiskunnasta sulkeva. ViNOn mielestä tarvitaan päinvastoin avoimempi kansalaisuuskäsitys uhkakuvien sijaan. Suuri osa romanikerjäläisistä on kotoisin Itä-Euroopan maista, joissa romaniväestön tilanne on erittäin kehno. Kerjäläisiä on kuitenkin haluttu jopa karkottaa lähtömaahansa rikokseksi koetun kerjäämisen nojalla. "Sen enempää kerjäläisiä kuin turvapaikanhakijoitakaan ei pidä koskaan karkottaa oloihin, joissa he voivat joutua väkivallan tai syrjinnän kohteiksi", vaatii ViNOn puheenjohtaja Laura Nordström. Kotoutuminen ja laajemmin normaali elämä edellyttävät mahdollisuutta oleilla ja toimia maassa ilman karkotuksen tai syrjinnän pelkoa. Erityisesti turvapaikanhakijoiden sulkeminen eristyksiin säilöönottokeskuksiin ehkäisee kotoutumista. ViNO vaatiikin turvapaikanhakijoiden säilöönottamista lopetettavaksi. Maahanmuuttajien integroitumista käsitellään Euroopan Vihreiden Nuorten (FYEG) ja HYYn Vihreiden järjestämässä seminaarissa 25.-27.1. Helsingissä. Seminaarissa puhuu tutkijoita, parlamentaarikkoja sekä mm. italialainen senaattori Tana de Zulueta. Lisätietoja: Puheenjohtaja Laura Nordström Puheenjohtaja Heikki Korpela | Sosiaaliturvaa ja sosiaalista turvattomuutta Yhteiskuntamme peruspilareihin kuuluu sosiaalinen tasavertaisuus. Jokainen kansalaisemme on oikeutettu sosiaaliturvaan. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto haluaa lauantaina 26.1.2008 julkaisemassaan tiedotteessaan laajentaa sosiaaliturvaa jokaiseen maassamme oleskelevaan, mukaan lukien Helsingin kaduilla eläviin itäeurooppalaisiin kerjäläisiin, joista erityisesti romanialaiset ovat olleet viime päivinä esillä. Mielestämme tämä Vinon esitys antaa Itä-Euroopan köyhälistölle väärän signaalin. Perussuomalaiset Nuoret katsovat, että jokaisen valtion on turvattava omien kansalaistensa asema. Monet kerjäläiset haluaisivat omien puheidensa mukaan palata kotimaahansa. Tällaiseen haluun paras rahallinen ja käytännöllinen apu löytyy Romanian suurlähetystöstä, eikä Suomen veronmaksajien lompakosta. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton vaatimus ei ole kestävä. Suomen valtion talous ei kestä sosiaaliturvan laajennuksia jokaiselle maassamme oleskelevalle. Tämä vaatimus toteutuessaan voi pahimmillaan johtaa sosiaaliturvan väärinkäyttöön ja hallitsemattomaan maahanmuuttoon. Sosiaaliturvan laajennus kuitenkin revitään veronmaksajien selkänahasta. Perussuomalaiset Nuoret hyväksyvät mahdollisuuden työntekoon. Jokaisella maassa oleskelevalla pitää olla mahdollisuus työntekoon. Jos tästä mahdollisuudesta huolimatta päädytään ennemmin kerjäämään kaduilla, on viime kädessä Suomen valtion ryhdyttävä toimiin ongelman ratkaisemiseksi. Kerjääjät ja muut epämääräiset norkoilijat kauppakeskusten liepeillä saattavat aiheuttaa etenkin vanhemmalle väestölle turvattomuuden tunnetta, ja jopa pelkotiloja. Haluammekin kysyä, mihin toimiin Suomen hallitus ryhtyy, jotta kerjäämisongelma ei tästä enää pahenisi? Lisätietoja: Johannes Nieminen p. 044 550 0655 |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
